Gran lanmod sé fanm lakay-nou a dépi yonn-dé tan, sé sa yo ka kriyé chivé « nappy ». Sé pa ayen yo envanté pis an kréyol yo ka kriyé sa « grennen » ek an fwansé « crépu ». Si fok kouté yo, « nappy-grennen » sé an bidim révolision adan lanmanniè Nègres ka penyen kò-yo, bagay ki pé fè nenpot ki istorien pété ri, mé kon an gran nonm té enmen di « Au royaume des couyonnes, les dimi-couyonnes sont reines ».
An révolision pou-di-vré ? Lè ou ka gadé pli pré konpowtasion sé « nappiyez »-la, ou ka konstaté ki sé ayen ki bagay fwansé oben méritjen ki anlè yo, sé gwo 4/4 japoné yo ka woulé, sé soulié « Louboutin » yo ni an pié-yo ek sé tjilot-estring brézilien ki oliwon bonda-maté yo. Pli ganmé ki yo, pa ni ! Kantapou manniè palé-yo, pa menm palé ! Sé manzel ni an ti manniè « de-ce-que-de » adan plodari-yo ek si ou wè ou vréyé gwo kréyol anlè yo, yo ka wouklé akwèdi kanna ki ni an zé an travè an fes-yo.
Konsidiré sé chivé ki ka fè moun ! Sé vré ki Blan rasis tiré méprizasion pannan siek ba chivé grennen ek ki Nèg (soutou Nègres) vini rayi chivé-yo. Sa vré ki fanm té ka féré chivé-yo an tan lontan épi dé gwo fè-a-chivé ki yo té ka mété chofé anlè chabon. Mé sa vré tou ki adann sé lanné 1970-80, kivédi ni pres 40 lanné di sa, Mouvman Neg Mériitjen épi zafè « Black is beautiful » la, vréyé-alé méprizasion chivé grennen tala nan razié. Anni chonjé ki sé nan lépok-tala chivé « afro » paret ek chonjé foto Angelas Davis épi gwo boul chivé’y anlè tet-li !
Kivédi sé napiyez-la pa envanté an tjou-patat ! Jòdi-jou, zafè chivé grennen kont chivé féré pa ni pies lentéré ankò, sa pa ni pies kalté sinifikasion ni senbolik ni politik ki ayen. Es Michelle Obama ni chivé « nappy » ? Awa ! Es Béyoncé ni chivé « nappy » ? Awa ! Es Serena Williams ni chivé « nappy » ? Awa ! Nou pé pwan dizenn ek dizennn ekzanp Nègres ki réyisi adan lavi-yo (Oprah Winfrey sé an bel ekzanp tou) ek ki pa ka terbolizé lespri-yo pou sav es fok yo konsèvé chivé-yo grennen oben es fok yo féré’y. Kèsionnaj-tala sé adan sé lanné 1970-80 i té ni an sinifikasion, mé lépok-tala bout.
Lè nou ka bien gadé, lespri « nappy » jòdi-jou a ka sinifié an sel bagay : vid idéolojik sé fanm-tala. Menm manniè pontalon ka tonbé anba fes ka koresponn a lespri koko-flo sé jenn boug-la. Mandé yo, ki fanm ki nonm, ki liv Frantz Fanon yo ja li, yo pa fouti réponn. Thomas Sankara té prézidan ki péyi ? Yo pa janmen tann palé di misié. Poutji ni an gawoulé ki pété nan li-sid Matinik an 1870, yo ka gadé’w akwèdi mouton ki brè dlo frapé. Mé dapré yo, yo révolisionnè pasé pèsonn pis yo « nappy » !
Final di kont, anba lo chivé « nappy »-tala, sa ki ni sé pas néwòn, sé pi souvan ki rarman kaka kalbas. Ayen dot !...
Jean-Laurent Alcide
Commentaires