Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

BA JAN

Hector POULLET
BA JAN

« Toujou sonjé …

…prèmyé lapli i té fè si mayis a-w lévé ! » (Tipawòl Kréyòl)

E mwen an pa wont di prèmyé lapli i fè si mayis an-mwen lévé sé Jean Bernabé.

A pa prèmyé fwa an ka di-y. Tini kèk tan an maké « Sur les épaules de Jehan » asi modèl a  on émisyon« Sur les épaules des bâtisseurs de Cathédrales » é dapré mannyè Jan té réyaji apré sa té parèt adan Montray kréyòl, an ka kwè sa té fè-y plézi.

Déserten moun ka kwè an té ni kè-anmè  (acrimonies) parapòt a grangrèk-la.

Mé awa ! Si ni on lè Jan té montré on sòt méprizasyon pou nou i té fè prèmyé diksyonnè kréyòl-la, sé davwa on vyé sousèdwou-makanda (écornifleur puéril ) té vini di-y nou té volé diksyonnè a-y ! E li Jan té pwan sa pou lajan kontan. Pou li, nou té,  Sylviane, Danièle et mwenmenm, dé kalité vòlè !

Kant an-mwen, an toujou té èstébékwè (admiratif) douvan balan konésans Jéyan-lasa té tini é si a pa té sa, asiré an pa té ké janmé vlé vansé mwenmenm an-mwen osi asi chimen a on méyè konprènans (compréhension) a sé lang kréyol an-nou la.

Lè an lanné 1982 i té owganizé èvè dé konpè i té ni an tan-lasa, Afarèl épi Féliks, « Livènaj kréyol », Jan pa té an kont an-nou menm, menm, menm, nou i té lotè a prèmyé diksyonnè kréyòl-la,  kifèwvwè (si bien que) sé Féliks i té oblijé-y asèpté pou nou té la asi kanpis Schoelcher, èvè dòt kréyolis Gwadloup, Matinik, Dominik, Sent-Lisi, Laguiyàn. Mé mwen an té vlé apwann piplis, an té vlé enskri mwen an linivèsité-la pou an té pé  asisté a sé lison lengwistik a-y la davwa an pa té konnèt ahak adan disiplin-lasa. Kifè an mandé lanministrasyon lékòl Gwadloup voyé-mwen fè lékòl Karbé Matinik pou an té pé suiv sé lison a grangrèk-la. An rété ka fè lékòl twa mwa  an kolèj Karbé. An té ka rété Sen-Jozèf aka Afarèl i té asèpté lojé-mwen, nouri-mwen pou granmèsi, mé an pa janmé rivé suiv sé lison a Jan la, davwa pa té ni lison lengwistik-kréyòl lè an té lib, kifè an déviré Gwadloup an janvyé 1983 oswa 1984 an pa pli ka sonjé.

Lè Pierre Vernet envité-mwen vini adan on sanblé kréyòl an Ayiti, Jan té rété toujou asi lidé a  vyé sousèdwou-makanda la té fè-y akwè. I té vlé dérifizé an té pé menm palé an non a Gwadloup, mé érèzdibonnè Vernet pa asepté sa.

Kanmensa, plita, lè Jan konpwann kimoun boug makanda-la  té yé poubon, i viré-y do. Sé Jan i ékri-mwen pou mandé-mwen eskizé-y épi si an té pé pwan tan okipé èvè Dany Bebèl-Gislher épi Gina Keita, premyé krèy DULCR (Diplôme Universitaire de Langue et Culture Créoles).  Epi aprésa Jan mandé-nou osi pou nou té ay on fwa chak mwa, èvè Robert Fontes, Roseau Donmnik pou té gadévwè woumété kréyòl-la si bon chimen adan péyi-lasa.

Tousa pou di é pou bout kozé-la,  kanmensi rèlasyon a Jan èvè-mwen té an bout a gòlèt, an toujou rèspèté grangrèk-lasa. An toujou ké sonjé si i pa té la, an pa té ké janmé vlé ay pli lwen pasé / b/ / a/  /ba/ pou débaré kréyòl-la. An té ja di Jan sa, jodi-la an ka répété sa pou lésèz (ceux, celles) ka vini dèyè-la sav : an pa « atann pyé-kòma tonbé pou té miziré longyè a-y ». Jan alé, alé a-y, nou, nou ni pou nou kontinyé maché asi chimen-la i té ka bityé-la pou nou vwè si nou ka rivé ay pli lwen.

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.