Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

Fok pa Chaben kayé douvan sé patwon kanmiyonnè a

Fok pa Chaben kayé douvan sé patwon kanmiyonnè a

   Dépi bomaten an, sé patwon kanmiyonnè Matinik la ka blotjé lantré pò-a ek ta la-SARA pou sa blijé met-a-manyok la-CTM, kivédi Alfred MARIE-JEANNE, kayé douvan rivandikasion-yo. Tout moun ka chonjé lanmanniè, ni 3 simenn di sa, yo té za vini fè gwo dézod Plato Wa ek pli anrajé-a adan yo té djélé kon sa "La Martinique va souffert !". Fok popilasion sav pliziè bagay asou ladjè-tala ka woulé la-a :

 

   . sé pa sé chofè kanmiyon an ki an grev, men pawon-yo kivédi pwopriyétè sé kanmiyon an. Sé chofè-a ka genyen lè-SMIC aloski patwon-yo ka menyen bon lanmonné ek dépi anchay tan.

 

   . chak kanmiyon-an ka kouté apochan 100.000 éwo ek dé sèten adan sé patwon-tala ni 3, 4, 5 kanmiyon ki ta yo. Kidonk sifi yo rivann yonn adan sé kanmiyon-yo a pou yo sa trapé 75.000 éwo a yo ka ekzijé a.

 

   . yo ka prétann ki Serge LETCHIMY, lè i té met-a-manyok la-Réjion, té dakò pou satisfè dimann-yo, men sa yo pa ka janmen di, sé ki akò-tala té rété pawol an bouch. LETCHIMY pa janmen siyen papié-a davwè si zot wè i té siyen'y, MARIE-JEANNE té ké blijé ba sé patwon kanmiyonnè-a sa yo ka mandé a.

 

   . yo ka mandé détaks lésans tou, men la-CTM katjilé ki transpòtè Matinik, sé yo ki ni lésans ki mwen chè asou tout téritwè fwansé a kivédi pa anni adan sa yo ka kriyé "l'Outremer", men atè an Fwans menm.

 

   . sé pa fot pèsonn si yo pa kotizé pou laritret-yo kon tout moun ka fè ek popilasion matinitjé-a, ki ka viv épi 600 éwo pa mwa, pa pou péyé laritret moun ki ka menyen 6.000 éwo pa mwa.

 

   Kidonk fok pa CHABEN moli an pies kalté manniè ba sé mésié, men an plis, fok popilasion matinitjé a soutienn CHABE tou pou sé mésié sispann kwè yo pé fè sa yo lé davwè yo ni soutien politik pa dèyè. Ni an anrèjistrèman-odio ki yonn-dé moun rivé trapé éti ou ka tann anlè'y, an manniè ki klè, an responsab politik Matinik ka di sé patwon kanmiyonnè a, adan an réinion i té fè épi yo :

   __Poutji zot pa ka monté an tjou MARIE-JEANN la-CTM ?

   Anrèjistriman-tala sitelman klè ki nenpot moun pé rikonnet sé vwa kiles moun ki la...

 

Bwet-a-mo :

 

Anni : seulement.

Apochan : environ.

Davwè : parce que.

Kayé : capituler.

Kivédi : c'est-à-dire.

Met-a-manyok : président.

Sispann : cesser ; arrêter.

Siyen : signer.

Tou : aussi.

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.