Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

JOHN COMPTON, YAN MONPLAISIR EPI "KONMPIOUTA KI PA KA PALE KREYOL"

JOHN COMPTON, YAN MONPLAISIR EPI "KONMPIOUTA KI PA KA PALE KREYOL"

   Ni apipré 30 lanné di sa, Sent-Lisi té ni an Primié minis yo té ka kriyé John Compton. Nan lépok-tala, moun Sent-Lisi té ka palé anchay fwa plis kréyol ki jòdi-jou ek sitiasion-tala té ka terbolizé lespri Compton. Dé sèten moun nan péyi-a té ka di fo té ké mété kréyol andidan lékol ek ofisializé'y, mé pou Primié Minis la, sa ki té ké bon, sé ki Sent-Lisien té ladjé kréyol...pou fwansé. Pou apwann fwansé ek palé fwansé !

   Adan menm balan-an, pou sa dékalé kréyol-la, Compton té pwononsé an fraz, an jou i té vini an vizit ofisiel Matinik, an fraz ki pies moun pa bliyé : "Konmpiouta pa ka palé kréyol !". An kréyol sent-lisien, "konmpiouta" lé di "owdinatè". Sé an mo ki ka vini di anglé "computer". Kivédi kréyol sé bagay an tan lontan, bagay Neg anba bwa, moun ki pa modèn pis ki sa ki pli modèn ki an owdinatè ?
   Tan fè tan, tan kité tan. Compton vini mò ek apré'y, sa ki trapé pos primié minis péyi-a pa di pies bétiz anlè kréyol ankò, menmsi yo pa djè fè anlo éfò pou ba kréyol-la an pal ek vréyé'y douvan. Dayè, an sikti yo ka kriyé "Folk Research Center" travay anlè lang ek kilti kréyol épi Sent-Lisi mété kò'y ka gloriyé "JOUNEN KREYOL ENTENASIONAL" chak 28 oktob kon tout sé lézot péyi kréyolopal la. Sé met-a-manyok péyi-a fini pa konpwann ki kilti kréyol-la té menm an kat touristik, an chans pou ba Sent-Lisi an koulè ki ta'y nan zié sé touris méritjen, kanadien ek éwopéyen an.
   Kidonk tout moun té za bliyé ti fraz John Compton la dépi pres 30 lannè lè lot jou-a, adan an vidéo politik lis Yan Monplaisir la, nou wè misié viré sòti fraz-la pou apwouvé'y !!! Vidéo-tala ka montré nou siej élektoral lis "BA PEYI-A AN CHANS" ek an jenn fanm Dominik ka antré adan'y ek ka mandé wè misié Monplaisir. I ka palé ayen ki an anglé ek lèrestan vidéo-a sé an kozé ant madanm-lan épi Yan Monplaisir. An kozé ayen ki an anglé. Dayè, Monplaisir ka raplé ki lorijin fanmiy-li sé Sent-Lisi. Mé a an moman madanm Dominik la ka pozé'y an kèsion asou kréyol ek asou itilité lang-la pou sanblé moun la Karayib. A moman-tala, Yan Monplaisir ka déklaré ki i pa kont kréyol, ki sé an bon bagay ba kilti-nou, mé ki kon John Compton té ka di : "Konmpiouta pa ka palé kréyol".
   Ki manniè an fraz osi kouyon kon tala pé sòti adan bouch an boug ki entèlijan kon Monplaisir ?
   Dayè, poutji i ba lis-li a pou éleksion lè 6 désanm an non ki an kréyol, "BA PEYI-A AN CHANS" ? Si kréyol sé bagay an tan lontan ki pa ni pies valè jòdi-jou, poutji i pa ba lis-li a an non fwansé. Oben menm anglé. "GIVE MARTINIQUE A CHANCE" té ké bel, non ? Atitid Monplaisir la ka montré kontradiksion éti Matinitjé, kisiswa bò politik yo, ka viv : yo lé rété Matinitjé mé an menm balan, yo pa lé rété Matinitjé. Yo lé vini fwansé oben méritjen. Atitid-tala, yo ka kriyé sa eskizofréni é anlo-anlo Matinitjé ka soufè di malkadi-tala.
   Sa pou sav an réalité, sé ki konmpiouta/owdinatè sé an chans, an bidim chans, ba lang ki ka pwan fè, ba lang ki ka viv anba lopsion, anba jouk dot lang ki mapipi. Entènet sé an chans ba brèton, kows, bask, kabil, katalan, nahualt, papiamento, beachlamar, alzasien etc...ek kréyol tou.
   Dayè, si konmpiouta pa ka palé kréyol, ki manniè zot rivé li artik-tala ?

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.