Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

Ki tan nou ké dépotjolé estati Lang fwansé a atè Matnik ?

Ki tan nou ké dépotjolé estati Lang fwansé a atè Matnik ?

   Ni estati ki fet an siman, an béton oben an mab. Tout moun pé wè yo lè nou ka fè tan maché nan lari. Epi ni dot kalté model estati tou...

    Sé model estati-tala sé andidan tet-nou, sé nan fondok kabech-nou yo ka séré. Yo etsétéra fwa pli mové ek pli danjéré ki sé estati an béton-an. Kontel estati Jézikri ek Laviej Mari ki nou ka jwenn toupatou adan ti tet zépeng péyi-nou an. Si té ni 2 estati Chelchè, ni omwens 34 estati Jézikri ek 34 estati Laviej pis ni 34 komin atè Matinik.

   Jézikri ek Laviej rivé isiya 2 siek avan Viktò Chelchè !

   Sé épi yo sé kolonizatè blan an jistifié salopté lestravay-la. Ansanm sé esklav-la té ka débatjé Matinik, primié-primié bagay yo té ka fè yo, sé té batizé yo. An menm balan-an sé Blan antriprann dérayé rilijion sé natifnatal-la kivédi sé Karayib la épi yo dérayé ta sé Afritjen-an tou. Yo déklaré konmkwa sé pa té rilijion ki té la, men tjenbwa.

   Men, ni an lot estati ki danjéré kité danjéré ka alé tou : ta lang fwansé a.

   Zanset-nou té blijé ladjé pwop lang-yo kivédi wolof, fon, éwé kisasayésa..., mé sé pa pou otan ki yo batjé adan lang fwansé a, adan lang Met-la. Yo mété doubout an lang ki nef : Kréyol. An kiliti ki nef tou : kilti kréyol la. Men, pannan 3 siek, anni kraché Blan kraché nan fidji lang-tala : yo kriyé'y "jargon", "baragouin", "dialecte" kisasayésa...Yo chaché toufé'y, tranglé'y, fè'y disparet net-é-pwop épi konplosité Milat asimilé ek Neg tèbè kon dé pié-yo.

   Yo pa rivé fè sa !

   Jik jòdi-jou, lang kréyol la ka rézisté toujou abo i ka risivwè kout pié ek kout tjok dépi pasé 3 siek. Men lang fwansé a ka fè'y lonbwaj kontel an malfini ka planni nan wotè siel, paré pou plonjé-désann anlè'y ek fini épi ras-li toubannman. La,g fwansé a pa an malfini selman, sé an estati tou. An estati ki nou pa ka wè pis sé andidan tet-nou i yé. An bann ki makoumè antikolonialis dapré yo simié lolé adan lang fwansé a, fè ganm épi'y, fè jédimo tout lasent-jounen konsidiré yo lé démontré ki yo antélijan pasé pèsonn. Ay fè an lous pété an nen-zot !  Bann ti makoumè ki zot yé !

    Fouté estati Chelchè atè ek pa menmen estati Jézikri, Laviej Mari ek Lang fwansé a ka montré lanmanniè sé Blan-an rivé pwan lespri-nou. Sa tris ! Sa led !...

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.