Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

KOMIN LOREN : AN BELTE KI TA'Y

KOMIN LOREN : AN BELTE KI TA'Y

Lè yo ka palé ki komin ki bel atè péyi Matinik, pi souvan ki rarman, sé Dianman, Sentàn, Sent-Lis, Voklen, Trinité oben Sen-Piè ki ka vini nan lespri moun. Dayè, adan sé gid touristik la, sé sé model komin-tala yo ka mété douvan palakoz yo ni bel plaj, bel kay oben bel lakanpay. Ou pa ka janmen wè non komin Loren paret ! Poutji ? Sé dabò-pou-yonn, davwè lanmè Loren ni mové répitasion nenyen moun ki ka noz benyen adan'y. Moun Loren ki moun Loren pa djè enmen lanmè-yo a non pli ek abo yo ni an gran plaj sab nwè ki ka fè pres 3 tjilomet, ou pa ka wè moun ka ponmnen asou'y lè labadijou kasé oben jenn tibray ka jwé boul. Konsidiré moun Loren ka viv do-yo tounen ba lanmen-an ki, li-menm, pa ka pòté pwéson aloski ni pwéson Marigo ek ni tou Baspwent, komin ki lé dé koté Loren. 

   Lè ou ka fè tan diskité épi gan-moun asou kalté rilasion dwol tala moun Loren ni épi lanmè yo, sé gran-moun lan ka di'w kon sa ki, an tan lontan, an tan Djab té ti bolonm, yonn-dé moun té mété an labé adjendjen ek misié té sitelman égri ki i té ay soukwé soutàn-li anlè lanmè-a kifè dépi jou-tala lanmè-a vini modi. Es sé pawok krik-krak-mistikrak ki la, pèsonn pa sav, mé moun ki té jenn tibray adan sé lanné 1950-60 la ka chonjé ki dépi juiyé-out té rivé, chak jou an midi, an etsétéra manmay, jenn moun, viékò délè, té kay benyen lanmè Loren. Ek pèsonn pa té ka néyé ! Lè ou wè tjek moun té néyé, sé lè i té ay li-yonn fè lapech anba dlo pa koté La-Woch, an gwo woch ki doubout an lanmè-a pa koté preskil La-Krabiè.

   Men asipozé ki lanmè Loren danjéré, poutji sé gid touristik la pa ka palé di lakanpay Loren ki ni an belté estwòdinè : Mòn Létwal, Mòn Karaben, Masédwàn, Bon Rèpo ek soutou Mòn Kapo. An tan lontan, sé koté-tala té kouvè épi kann ; jòdi-jou sé bannann ki pwan plas-li, mé sé toujou menm belté a. Sa vré ki pa janmen té ni lotel nan bouk-la ek lakanpay, pa té ni sa ko ka kriyé atjèman "gites ruraux". Kifè si an moun-andéwò té lé rété pasé an ti moman tan Loren, i pa té ké jwenn pies koté pou rété. Sof si zot wè i té ni tjek lafanmi ka rété la. Anfet, Loren toujou kontanté kò'y di riches agrikol li ek i pa janmen risanti lanvi ouvè kò'y asou moun-andéwò.

   Pou an moun ki sa obsèvé, Loren sé poutan an koté ki bel kité bel ka alé. Men an koté ki ni pwop belté'y ! Sifi ou mété asou koté sé zimaj touristik la nou ni labitid wè a épi nou chèché-wè ki sa ki ka fè orijinalité komin-tala. Menm lè ou pé pa benyen adan lanmè'y, sé lanm-lan ki ka chapé dépi olwen pou vini bat anlè plaj-la ka fè an bel espektak. Lè ou fè tan balvenné lakanpay, ou ka jwenn lariviè ki bidjoul, do mòn ki bel, danbwa ki plen épi mistè kon pa koté Mòn Jakob. Epi sé moun-lan janti, yo pa ni manniè gwosomodo ek okontrè di dot komin ki touristik, prèmié bagay yo ka chonjé lè yo ka jwenn an moun-andéwò, sé pa pwan an lajan anlè'y.

   Ni an gran matjè méritjen yo ka kriyé Lafcadio Hearn ki ékri yonn-dé paj ki fò toubannman asou Loren nan 19è siek-la, a an lépok éti non komin lan sé té "Grand-Anse". Hearn ni an manniè ka palé di sab nwè plaj Loren ki ka fè'w frisonnen. Pétet méyè manniè bòdé komin-tala ek rikonnet belté'y, sé koumansé pa li sé paj-tala...

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.