Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

Lajistis pé ké janmen fè sé moun-tala péyé...

Lajistis pé ké janmen fè sé moun-tala péyé...

   Kon pou afè CREDIT MARTINIQUAIS a, kon pou afè CEREGMIA a, kon pou etsétéra vakabonnajri ki ka woulé adan ti péyi Matinik nou an, lajistis fwansé pa ka brennen kò'y pou ralé sé moun-lan ki koupab la vini douvan tribinal. Lè zot wè sé an jenntibray ki fè tan vòlè an mobilet oben ki yo trapé épi dé saché zeb nan poch-li, a lè-tala, pa ni pies kalté tjak ! Lapolis ek lajistis ka fè débriya pou jijé'y ek, pli souvan ki rarman, fouté'y lajol. Tout moun ka chonjé ki sé Bétjé-a té fouré lanmen-yo adan tjes "CREDIT MARTINIQUAIS" pannan lanné ek lanné jiktan labank-tala rivé débantjé. Pou an labank débantjé, sa red, mé sa rivé fet atè Matinik ! Enben, lajistis pwan sitelman tan pou jijé sé koupab-la ki yo tout ni tan mò avan. Yo mò nan kabann-yo, pa asou an kabann lajol !

   Menm biten-menm bagay pou eskandal CEREGMIA a éti 43 moun vòlè, pannan pasé 20 lanné, apochan 14 milion éwo andidan tjes linivèsité-nou an. Ni konmen rapò ofisiel ki paret, soutou rapò Lakou dé Kont, men lajistis poko fè sé madragè-a ayen. Hak ! Linivèsité za fouté déwò 3 adan sé met-a-manyok CEREGMIA a, men sé jij-la yo menm, yo ka gadé mas pasé. Yo ka pwan tout ti tan-yo ek asiré-pa-pétet, menm manniè kon pou CREDIT MARTINIQUAIS, labann a Fred CELIMENE ké ni tan rivé laritret ek monté nan filawo avan yo jijé yo.

   Sé sa ki ka fet pou eskandal klowdékòn-la ki sé plantè bétjé-a simen pannan pasé 30 lanné adan tè agrikol Matinik ek Gwadloup ki té ni bannann anlè yo. Abo lé Zéta-Zini, ki té kréyé pestisid-tala, té entèdi'y dépi lanné 1976, la FWANS kontinié pèmet plantè lakay-nou itilizé'y menmsi tout moun té sav lanmanniè klowdékòn danjéré. I danjéré pou latè, i danjéré poufonfonn-dlo, i danjéré pou lariviè, i danjéré pou lanmè, men i soutou danjéré ba moun. Kantité kansè ki ka déklaré Matinik sitelman wo ki sa vini éfréyan. Tout kalté model kansè, soutou lapostat, ek an plis, maladi Alzaymè ek Parkinson. Enben, Bétjé-a ki mò lot jou-a, Yves HAYOT, té direktiman reskonsab enpowtasion pestisid-tala lakay-nou. Jou lantèman'y, falé té wè tout kalté Neg ek Nègres a Bétjé kouri-vini adan légliz Fanswa ek palé adan laradio ek latélé pou vanté misié ! Laplipa adan yo sé politisien kivédi mè, dépité, sénatè kisasayésa...

   Fout Matinik ka pwan fè épi kalté model lajistis fwansé tala !...

 

Bwet-a-mo :

 

Abo : bien que.

Apochan : à peu près ; environ.

Débantjé : ruiner.

Fonfonn-dlo : nappe phréatique.

Gadé mas pasé : être immobile.

Kisasayésa : etc.

Madragè : magouilleur.

Met-a-manyok : chef.

Monté nan filawo : décéder.

Tibray : jeune homme.

Tjak : problème.

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.