Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

Lanné 2018 : fè débriya pou chaché sòti adan lonbrik-nou titak

 Lanné 2018 : fè débriya pou chaché sòti adan lonbrik-nou titak

   Ou sé di ba moun Matinik ni anni (seulement/only) 2 péyi asou latè : Matinik épi la Fwans.

   Lè ou ka kouté yo palé ki bò kay-yo, ki an lari, ki nenpot koté, lè ou ka gadé ki sa yo ka matjé asou Fesbouk oben transmet asou Whatsap, oben ankò sa ki anlè sé blog-la ek sé nichtwel-la (site-web/website), ou ka rann kò'w kont ki yo konsidiré yo fèmen adan lonbrik-yo toubannman. Zafè lamondializasion-an ka woulé tout-won latè-a pa anlè kont-yo an pies kalté manniè.

   Sel bagay yo konnet, sel bagay ka otjipé lespri-yo, sé sa ka woulé oben adan ti tek zépeng-yo a oben Lot Bò-a kivédi an Fwans. Abo (bien que/although) ni etsétéra chenn télévizion atjèman, abo anlo Matinitjé ka vréyajé, kay fè kwaziè tibwen toupatou, abo ni an boul moun-andéwò (étranger/foreigner) ka vini vizité Matinik kisasayésa(etc.), lespri-nou maré épi ti zafè ka woulé lakay-nou. Ti zafè ki, pi souvan ki rarman, initil ! Kontel an mè ka vréyé labou davwè (parce que/because) la CTM ka inogiré an pon nan komin-li ek yo pa envité'y asé bonnè. I ka plenn kò'y davwè kat envitasion-an rivé anni dé jou avan !!! Tjiip !

    Nou sé pé pwan tranndouzmil kontel (exemple/example) kon sa pou montré ki manniè lespri-nou étwet kité étwet ka alé ek ki manniè pannan lézot pep ka fè chimen-yo, nou, Matinitjé, sé tjilé ou ka tjilé. Ek afos fè kon krab-sé-mafot, nou ka déviré kalpaté (tomber à la renverse/to fall bacwards) adan pwop lonbrik-nou. Men tou sa sé palakoz (à cause de/because of) sé politisien-nou an, sé jounalis-nou an, sé sendikalis-nou an, sé grangrek-nou an (intellectuel/intellectual) kisasayésa..., kivédi sé moun-lan ki ni labitid palé a ki laradio ki latélé ki asou tréto élektoral ki adan inogirasion ki adan résepsion. Yo pa ka janmen palé asou bagay ka fet dot koté ki Matinik ! Pi mové ankò : dé sèten adan yo ka prétann yo endépandantis, men ti Babad fété 50è lanné lendépandans-li an 2016, i fété 51è lanné'y an 2017, pa ni yon gran mapipi endépandantis, pa ni yon sel parti endépandantis ki fè débriya pou sa patisipé adan sé komémorasion-an. PA YONN !

   Twotkis ki twotkis,  ki dapré yo pi entènasionalis pasé pèsonn, pa ka djè pòté mannev non pli pou chaché wouvè lespri Matinitjé asou sa ka fet oliwon latè-a. Es an Matinitjé sav ki sa désizion Donald TRUMP la chwézi Jérizalem kon kapital Izrayel ni konm konsékans ? Awa ! Es an Matinitjé pé espitjé poutji Fwan CFA a sé an mové bagay pou rékolomi l'Afrik ? Awa !  Es an Matinitjé sav poutji ni tou sa bankoulélé nan péyi Bénézwel ? Awa ! Es an Matinitjé sav ki pep ka pwan plis fè asou latè (silon l'ONU) sé sé Woyinga-a, an pep mizilman ki ka viv nan an péyi boudis yo ka kriyé Birmani ? Awa ! kisasayésa...

   Epi an lespri étwet kon sa, sé pa pies koté Matinik pé alé...

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.