Gadé vidéo-a ki anba ti teks-tala ! Nou ka wè moun Meksik an lari ki ka bat lanmen ba moun Ayiti ek ka kriyé : "Ayiti ! Ayiti !". Sa sa yé sa ? Apré bidim tranbmanntè-a ki pété fwa Mesik lot jou-a, anlo volontè ayisien ek moun lasékirité sivil ayisien débatjé Meksik pou ba sovtè péyi-tala an pal (aide/help). Nou toujou konpwann Ayisien sé moun ka wè mizè ek ka mandé moun soukou, enben sa pa vré pies ! Dépi répiblik Ayiti doubout lè 1é janvié 1804, abo (malgré/although) sé gran péyi l'Ewop la kontel la Fwans ek l'Espay té mété an koraj (blocus/blockade) red-mato alantou'y, i toujou chaché lianné épi lézot pep la Karayib la ek boul-tè (continent) méritjen-an. Sé kon sa lè Simon BOLIVAR té ka pwan fè adan ladjè pou lendépandans i té ka mennen atè Benézwel ek Kolonmbi kont sé Panyol-la, ki koté i vini mandé soukou, lajan ek zam ? Sé pa dot koté ki Ayiti. Met-a-manyok (président) ayisien-an, PETION, ba'y tou sa ek sa pèmet BOLIVAR viré koumansé ladjè-a ek genyen konba'y.
Mé sé pa anni (seulment/only) moun l'Anmérik Ayiti édé : pannan déziem ladjè mondial la (1939-45), i ba etsétéra Juif paspò pou yo té pé chapé kò-yo di l'Almay ki té ka persékité yo. Avan sa, Ayiti té ja risivwè an patjé Sirien ek Libanè ki té ka pati-ladjé péyi natif-natal yo ki té anba jouk la Fwans ek l'Anglitè. Désandan sé moun-tala migannen (se mélanger/to mingle) épi boujwazi milat ayisien an jòdi-jou. Tou sa ka montré ki fo nou ni plis respé ba Ayisien ki ka vini lakay-nou davwè (parce que/because) sé pa bagay pèsonn yo ka vini vòlè. Sé travay yo vini travay. Sé djoubaké (travailler dur/to work hard) yo vini djoubaké.
Lonnè ek respé anlè pep ayisien an !...