Nou ni labitid wè Neg oben Nègres mayé épi Blan dépi pasé yon dimi-siek. Primié Neg ki rammennen fanm blan atè Matinik, sé boug ki té fè larmé oben moun ki té pati travay an Fwans pa BUMIDOM. Sa koumansé fet adan sé lanné 1950-60 la ek okoumansman, sé fanmi-a pa té djè kontan : yo té ka kriyé sé fanm-tala "popot-lacho". Mé, sof an péyi la Guiyàn, nou pa ni labitid wè Neg ek Nègres ka mayé épi Chinwa. An bagay pou nou sav, sé ki ni etsétéra travayè èk komèsan chinwa adan pres tout sé péyi l'Afrik la dépi lépok (adan sé lanné 70-la) éti MAO-TSE-TOUNG té vréyé 20.000 travayè chinwa an TANZANI, éti met-a-manyok li té Julius NYERERE, pou sa konstwi an chimen-d-fè. Dépi lépok-tala, Chinwa kontinié vini san rété.
Tout lo Chinwa-tala ka fè yich épi fanm nègres, yich yo ka bandonnen, pli souvan ki rarman, lè yo blijé déviré nan péyi-yo. Men yo tout-la pa ka aji kon sa : ni Chinwa ki ka désidé rété viv tout lèrestan lavi-yo adan an péyi afritjen ek ki ka jis mayé épi Nègres. Anni gadé vidéo-a ki pi ba artik-tala ! Sé sérémonni mayé an Chinwa épi an Kongolez. Boug-la ka sanm sa ki jwa toubannman mé madam-la nofwap. I asiz asou an chez, ka gadé mari'y brennen san i réyaji, konsidiré yo sé di an moun fòsé'y mayé épi misié. Men, lè madanm-lan doubout ek mété kò'y ka dansé tou, bondié-senyen-laviej-mari-Jozef-tou-lé-se-di-siel !, lè i koumansé soukwé gwo bonda'y la nan fidji pow boug-la, sé a moman-tala nou ka konpwann ki manzel kontan kité kontan ka alé.
Ek sa ki pi komik la, sé lè zot wè bonda'y pres kolé épi fidji Chinwa a ek ki misié ka mété dé lanmen'y anlè chak ponm-fes la kon si i té lé miziré lajè bonda-a. Epi kalté lajè bonda-tala es misié ké ni sifanzanman lolo pou satisfè mabougres-tala ? Yééé-Kri !...
Commentaires