Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

Lévwaz-mwen té ni an Ti-Mons lakay-li

Lévwaz-mwen té ni an Ti-Mons lakay-li

   Anlo moun jòdi-jou ka konfonn "Antikri" épi "Ti-Mons" aloski sé pa menm kalté bet diabolik la pies toubannman. Antikri-a ka sanm an zannimo, an tou piti zannimo, ki ni gran dan filé kon razwè ek ki sirè toubannman. Kifè ou blijé maré'y toulong épi an kod (pa épi an chenn, souplé !) nan pié kabann-ou ek sé anni léswè ou ni dwa libéré'y. Lannuit, i kay vòlè lajan, lò, tout kalté bel bagay andidan kay gwo-tjap, soutou Bétjé, ek i ka déviré pòté tou sa ba'w. Lajounen, si ou wè ou pa mennen viann ki fré ba'y, i ka rifizé manjé ek i ka mété yan kalté model rélé atè ki, abo ou ka bouché zowey-ou, sa ka ba'w mal tet. Pou sa trapé an Antikri, sa pa djè flouz : fok ou kouvé zé an poul nwè anba bra goch ou pannan tout lajounen ek lannuit an Vandrédi sen.

   Ti-Mons lan, okontrè, sé an véritab moun, mé an moun ka sanm an ti bébé. I gwosè an ti bébé, men fidji'y sé ta an gran-moun. I ka palé kon an gran-moun, i ka manjé, pisé ek kaka kon an gran-moun. Men i pa sa maché ek ou blijé pòté'y nan bra'w kon ou ka fè pou an timanmay ki fini né. Lè ou ka fè tan ponmnen'y, davwè i kontan ponmnen toubannman ek si ou wè ou kité'y nan kay-la, i ka vréyé bon labou, ka rélé, ka pléré, ka bat berso'y épi pié'y (fok ou fè'y dòmi adan an berso), moun ki ka jété an zié pou gadé'y pa ka wè sé an Ti-Mons. Yo ka wè an ti bébé ki bidjoul ! Sé anni wou, sé wou yonn ki ka wè vié kalté fidji griji'y la !

   An lévwaz-mwen té ni yonn ek an jou, man pwan tout kouraj-mwen pou alé pozé'y yonn-dé keksion asou Ti-Mons li a. Sé té an viékò ki té ni pres 90 lanné asou tet-li ek sé ayenki kréyol i té ka palé. Lè zot wè man konyen anlè lapot kay-li, i réponn an manniè égri :

   "Kiles moun ki la ? Man pa ka atann pèsonn ! Fè chimen'w misié-a oben manmzel-la !"

   "Pè Odjis, sé...sé mwen..."

   "Aaah, sé wou, gason ! Enben, atann titak, man ka fè an bagay vitman-présé la. Ba mwen an ti zizing tan, souplé !"

   Lè man té jenn tibray, sa té rivé mwen pliziè fwa ay fè konmision ba Pè Odjis aloski tout ti konpè-mwen té ka fouté'y adjendjen ek té ka rifizé ba'y pies pal. Jis ni ki té ka di'y i za tan pou i té monté nan Galilé pis i pa té rété ki dan ki chivé ankò ! Man té kay genyen lanmori, luil, djel-poliyis oben chopin wonm (i té jaja wonm Kouvil) ba'y adan an boutik ki té tou pré lakay-nou an. Moun nan kartié-a té ka prétann konmkwa Pè Odjis té ka fè tjenbwa. Dé serten té ka jis di ki i pa té an tjenbwazè selman, mé an papa-tjenbwazè, sa yo té ka kriyé an "manntò". Men mwen, i pa jenmen fè mwen hak. Man pa jenmen wè'y ka fè vié zes ni résité pies lapriyè Djab. Mé an aprémidi, man tann li ka palé épi an moun ek moun-tala té ni an lavwa ki dwol kité dwol ka alé. An lavwa ti bébé ! Mé an menm tan-an, pawol ti bébé-tala, sé té pawol an gran-moun, rézònman'y té ta an moun ki té gran anchay fwa pasé mwen.

   Tjè-mwen koumansé fè vip-vap ek man rété koré dèyè kay-li a, enkapab chiélé'y kon lanvi-a té ka varé mwen an.

   "Izanbè sé an chen-fè, fok pété tjou'y !" lavwa ti bébé-a té ka di.

   "Kité Izanbè bat ti kò'y, ou tann ? Sé pa li man lé pijé, sé manzè Esterniz !" Pè Odjis té ka réponn li.

   "Esterniz gwo bonda, ha-ha-ha ! Ou ka wè kò'w adan gwo lachè-tala, hen !"

   "Péla ! Respekté chivé blan mwen, tonnan di sò ! Ou konpwann ou pé palé ba mwen nenpot manniè ?"

   Kozé-tala fè mwen flitijé, man santi janm-mwen ka flègèdè anba pwa kò-mwen, ek sé pa pou nannan pawol la menm, men palakoz lot moun-lan ki té épi Pè Odjis la té ni délè an lavwa ti bébé. Ti bébé pétet senk-sis lanné kon sa. Man jété an zié atravè an pèsièn ek sa man dékouvè a mantjé fè fil tjè mwen pété net : an ti mamoukatji, a ti bébé ki té ni apenn yonn-dé lanné anlè tet-li té doubout douvan Pè Odjis ek té ka lévé dwet-li an direksion fidji viékò-a, ka pres koumandé'y. Man foukan alakous ek man espéré kat jou avan man té déviré kay vié tjenbwazè-a. I té asiz anlè mach an bwa pa lapot kay-li, ka fimen katjenbo'y an ti manniè aladous.

   "Kon sa yé a, ou konpwann man pa wè'w lot jou-a ?" i fè mwen, ka griyen.

   "Lot...lot jou-a ?"

   "Sispann fè makakri épi mwen, tibolonm ! Wou tou, ou pa ka respekté chivé blan mwen kon sa yé a ?"

   Sé di la Pè Odjis espitjé mwen sa té ka fè pasé trant lanné i té rivé trapé an Ti-Mons ek sé dépi jou-tala moun sispann fè lafet épi'y. An chouval té ba'y an kout pié anlè zékal-tet lè i té tibolonm ek sa té kalbosé'y asou an koté ek tjwé zié dwet li. Kifè moun té ka kalé djel-yo lè i té ka pasé oben té ka vréyé bon kalté méprizasion ba'y. An lè, i pa rivé sipòté movezté-yo ankò, sé poutji i ay oti an gran manntò ki té ka rété jik nan fétay Mòn-dé-zes, pou boug-la té vann an pwotejman ba'y. Kon Odjis té ouvriyé distilri, i té rivé mété an lajan asou koté abo sé lanmonné-kod Bétjé-a té ka ba'y chak sanmdi. Manntò-a té di'y kon sa i pé ba'y an pwotejman, mé si ou wè i té lé vréman fè moun arété mété'y adjendjen, falé i té sé ni an bagay ki fò pasé sa. Ek lè ou gadé, bagay-tala pa té dot ki an...Ti-Mons !

   Odjis té za tann palé di sa, men i pa té sav sa sa té yé. Manntò-a mandé'y di-mil fwan pou touvé an Ti-Mons ba'y. Odjis pa kalanjé : i ba'y lajan-an flip-flap. I té ka soufè twop épi lo moun-la ki té ka motjé di tet-li lè i té ka fè tan pasé nan lari. Fok vakabonnajri-tala té bout an lè ! Touvé an Ti-Mons pa bagay ki flouz pies : fok atann an ti bébé té mò nan komin-lan, fok té alé détéré'y a minui fann, fok té ay pwopté'y anba an lasous lalin ka kléré, fok té fwoté tout kò'y épi luil karapat ek fok té ramennen'y lakay-ou san pèsonn rimatjé sa. Kifè Odjis atann plis ki sis mwa avan manntò fè kriyé'y pou sa rimet li Ti-Mons lan. Anfwa Odjis mété Ti-Mons lan adan kay-li, i ripwan tjè, sav i té sav primié moun ki té ké mété'y alafet, lannuit-la menm i té ké vréyé Ti-Mons lan an tjou'y. Sé kon sa Milo, an baléyè lakomin, fann djel-li abò moto' y ; Man Enestin, an machann pistach, trapé an gwo-pié ; Joj, an chofè traktè, fè an bet-long mòdé'y nan kou ; Lisien, an ti boug terbolizan pasé ayen, échwé tout lekzamen i alé kisasayésa...

   Sa fè, moun komin la vini konpwann ki Odjis té ni an zouti ba yo. Yo anni sispann mété'y adjendjen net-é-pwop. Pannan pres trant lanné, Odjis té trapé lapé-a i té ka swété a. Epi an jou bomaten, i dékouvè Ti-Mons lan mò adan berso'y. Poutji ? Manntò-a té di'y ek té répété'y fok té ba Ti-Mons lan an bibon let fimel-bef chak jou. Sé anni sa Ti-Mons lan té ka manjé. Men anmizi-anmizi, sa vini red pou Odjis touvé let fimel-bef. Moun lakanpay té ka chapé-désann viv nan bouk oben jik Fodfwans. Sa ki té ka rété, té ka pito élivé mal-bef oben bouva pou vann ba labatwè minisipal la.

   Sé kon sa, an lè, Pè Odjis touvé kò'y blijé achté let adan sipèmarché ba Ti-Mons li a. Let adan sa yo ka kriyé "brik". Let artifisiel. Mi sé kon sa Ti-Mons li a fini pa ped ta'y la...

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.