Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

Mannikou Latras-la

Mannikou Latras-la

         Ni an tan, pa djè ni lontan telman, djab té ja ka pòté gran pantalon, kidonk sa té ka fè lontan i pa té ka mété ti-chot ankò. Sa fè ki pèsonn pa té pé di i té ni an lodè bol jounou.

An tan-tala, limiè pa té komen. Si té ni tanzantan an poto épi lanp Kolmàn, sé té sé serten koté éti gwotwap té ka rété. Pou té sa monté Latras, sé té gwo nwè. Sé la mannikou té ka fè chien ek tanzantan té ka baré moun ki té pòté konparézonni travèsé la épi flanbo.

Etièn ti-pat, i té ka brété pas i té ni an janm pli kout ki lot. Yo té bay soudnon-tala pas i té trapé an maladi lè’y té jenn, la polio. Sa té aji anlè nef-li. Mé misié té an chef adan zafè lachas mannikou-a.

Ermàn bon zig-li té palé’y di an zafè mannikou sis tjilo i té ké wè ni kat jou, é i pa té rivé vèglè’y pou kolé’y. Fok di tou, misié té tibren pè lè i té wè gwosè bet-la.

Etièn espéré lalin-an plenn,  ek jou laplend’lin, i anni chapé monté Latras. I té témérè telman i pati san Kosigin, an vayan chien mannikou ki pa té ka bay an pa. Poutan yo té kon ting épi bang.

I pati monté épi sèbi’y ek lè’y rive Balata pres bò kan larmé-a, I kom tan yan kalté bri. I jik konprann sé latè ki té ka tranblé. Tout kò’y anni sanslé toubannman. Zorèy-li drésé kon an milé ki tann an kout tonnè an mwa dawou. I wouvè dé koko zié’y gran. Zot pé ké kwè sa misié wè. I wè an mannikou asiz asou an woch ek ki té ni Ayot asou Obéri, oben si zot lé ayen anlè pies, kivédi dé janm li té kwazé.

Nostrom ki soufran ek ki san fwa kon an wonpwen, I vansé la i tann bri-a ek i ka wè yan kalté bidim mannikou. Ermàn té’ di’y mannikou-a i té wè-a té ni o mwen sis tjilo, tala té ni aprochan di tjilo, an montan. I vansé épi sèbi’y an lanmen goch-la ek koutla’y filé lé dé bo. Sa té filé telman i té pé koupé, mès, lévenn épi kisasayésa.

I vansé pli pré mannikou ek i lévé lanmen’y pou fésé sa anlè bet-la.

A moman-tala mannikou dékwazé pat-li ek i di’y konsa :

E ti-pat, yo pa ka vann lanmori ba’w ?

Etièn ped lapawol, mé i pran dapiyan asou janm kout-la ek i chélé’y lafimen ka désann i pa menm wè akilé i rivé Godisa, la i ka rété.

Dépi sa, misié viré trouvé lapawol mé si ou nonmen non an mannikou bò’y, i pé jik tjwé’w épi an kout zié. Asiparé sé pa li prèmié sa rivé. Lè zot wè an mannikou menmsi sé asou lakot karayib-la pengad, pas sé pétet yich Mannikou Latras-la. Ni moun ka di sa sé sistèm vié-nèg, Jisten di mwen lasimenn pasé i wè an mannikou fè’y bonjou à twazè’d maten. Es sé pas i té ni an kou an trop  an zel-li, oben pas sé an fanmiy Mannikou Latras-la ?

Sel bagay man asiré, sa’w pa sav gran pasé’w é ou pa oblijé suiv-li a la tras.

 

Jid

 

Bon zig : bon copain

Chéléy : enfuir à toute vitesse

Dapiyan : apui

Lévenn : Neuvaine

Lanp Kolmàn : Lampe Coleman

          

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.