Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

Mè oben Wa neg ?

Mè oben Wa neg ?

   Lavey Tou yol Matinik, an évènman ki si-telman pòtalan ba péyi-a, nou wè mè an komin fè lestonmak anlè sé òganizatè-a pou di yo kon sa i pé ké ba yo sibvansion 40.000 éwo-a i té pwonmet yo a. Poutji sa ? Davwa yo pa té prévwè pasé an koté nan lanmè-a éti Misié Li-Mè té lé yo pasé a tout fos !!! Nan menm balan-an, an sanblaj mè menm réjion-an déklaré konmkwa yo pé ké vèsé an patat lajan non pli. Final-di-kont, yo rivé touvé an lakòday ek Tou Yol koumansé, mé sa ki fet la ka viré lévé an bidim poblenm nan péyi-a : poblenm sé mè-a ki ka pwan kò-yo pou dé Wa neg.

   Men dabò-pou-yonn, fok nou kapab rikonnet ki ni twop komin adan ti péyi Matinik la. Gran Kébek ki Gran Kébek siprimen 49 minisipalité an 2001. An bagay « La France et ses 36.000 communes » pé ké janmen ni kouraj fè. Toulitan rété dé-twa viékò adan an vilaj an Fwans, vilaj-tala ni dwa kriyé kò’y  « komin » abo biwo lapos-li fèmen, abo dispansè’y fèmen, abo lékol primè’y menm za pwan lavol dépi siektan.

   Matinik nou éritié vié sistenm « 36.000 communes »-tala aloski lè ou bien gadé, nou té dwétet fè kon Kébek kivédi ramennen nonb komin-nou di 34 a 15. Twop ti ladministrasion kominal diféran sé lajan dépansé, sé lanmonné nou ka fouté an razié. Gran-Riviè ek Makouba té dwet fè yon sel komin, menm manniè pou Karbé ek Mòn-Vè, Préchè épi Sen-Piè, Ans-darlé ek Dianman, Kaz-Pilot ek Belfontenn kisasayésa…Manman la Fwans ka pèmet nou ni otan komin pis wobiné sibvansion-an wouvè toujou (menmsi i pa wouvè a tout kon avan), men jou zot wè Matinik trapé lenndépandans-mi, sa ké toutafetman enposib ki nou mentienn zafè lo komin-tala. Toutafetman !

   Dézienm bagay sé ki chak mè ka pwan kò’y pou an Wa neg (oben milat) ek i konpwann i pé fè sa i lé nan « komin-li » kon i ka di. Sel poblem sé ki komin-la sé pa « komin-li », mé ta tout moun ki ka viv la, ki yo pou’y, ki yo kont li. Sa red pou pwofondé adan kabech anlo mè Matinik. An tan lontan, Michel Renard té ka pwan kò’y pou an « shériff » et lè i té kominis, i té jik baré an laposésion katolik ki té ka travèsé komin Marigo. Lot jou-a, an mè lakot Karayib pwan kò’y pou an jistisié tou, i trapé révolvè’y ek i monté an tjou yonn-dé jenn manman ki té ka fè dézod andidan an zouk lakay an moun.

   Toutfwazékant, sa ki pi red-la, sé lè lalwa fwansé vini ba sé mè-a dwa délivré pèmi fè kay. Avan, sé té la DDE kivédi Léta ki té ni pouvwè-tala, men sa chanjé ek atjelman nenpot mè ni an zam ki danjéré nan lanmen’y. An zam danjéré pou tè agrikol Matinik pis sé mè-a toujou ka touvé tout kalté rézon pou déklasé tè : tala lé fè an zòn artizanal, lot-la lé laji an lawout kisasayésa. An zam danjéré pou pou ladémokrasi davwè sé silon tet kliyan-an mè-a ka pwwan désizion’y, silon si moun-la ki fè dimann-lan asou menm bò politik la ki’y oben si i kont mè-a. Sa danjéré kité danjéré ka alé ! Fok lè zot wè la CMT ké doubout, i ripwan dwa-tala nan lanmen sé mè-a, sinon sé tout potansiel agrikol Matinik ki ké déchèpiyé adan an bat-zié.

   An mè sé pa an Wa ! Fok sé mè-ou an konpwann bagay-tala an fwa pou tout…

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.