Asiparé chantè méritjen an ki fini trapé Pri Nobel litérati a, Bob DYLAN, poko janmen pwan kontak épi Lakadémi péyi la Sied ki ka ba pri-a. Landimen jou-a éti yo anonsé pri-a, DYLAN fè an konsè, men i pa janmen di an tjou-patat asou rékonpans-lan i risivwè a !!! Tout lapres étonnen davwè sa pa janmen fet, sof yon sel fwa, an lanné 1964, lè zot wè filozof ek matjè fwansé Jean-Paul SARTRE té rifizé Pri Nobel la. I té déklaré ki i pa té ni hak kont sé manb Ladadémi la Sied la, men ki, adan lavi'y, i pa té janmen asepté pies dékorasion. La Fwans té lé ba'y laléjion-donè ek i té rifizé'y.
Es Bob DYLAN ké viré fè menm bagay-la ki Jean-Paul SARTRE ?
Nou pa sav, men sa té ké an jes ni té ké ni anpil grandè, anpil fos, davwè DYLAN plis ki sav, kon tout moun, ki matjé ek chanté sé dé bagay ki toutafetman diféran. Litérati ka woulé adan an gran péla aloski chanté toujou ka woulé épi lavwa ek lanmizik. An plis, DYLAN dwet tann oben li réaksion pliziè matjè tout oliwon latè ki di yo pa dakò pies toubannman épi désizion Lakadémi la Sied la. Réaksion sé matjè-tala blijé konyen lespri DYLAN ki i lé, ki i pa lé.
Men pétet ki péla chantè méritjen an ni an lot lesplikasion. Pétet i ni twop bagay ka fè sé tan-tala ek i poko ni tan pwan kontak épi sé akadémisien siédwa a. Tou sa! Pétet i ba abitié épi gran-grek oben moun ki ni kosko anlè yo.
Pétet-pétet-pétet...
Bwet-a-mo
Davwè : parce que.
Gran-grek : intellectuel.
Hak : rien.
Kosko : costume-cravate.
Matjè : écrivain.
Méritjen : américain.
Oliwon : autour.
Péla : silence.