Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

Tout moun vini grangrek adan ti tet zépeng-la yo ka kriyé Matinik la

Tout moun vini grangrek adan ti tet zépeng-la yo ka kriyé Matinik la

   Ou pa bizwen fè gran létid ankò, ou pa bizwen pwan tan katjilé asou konsep ankò, ou pa bizwen li ek viré li liv ki moun matjé avan'w, ou pa bizwen fè an tjou-patat pou ou sa vini an grangrek adan ti tet zépeng-lan yo ka kriyé Matinik la. Dépi ou ka mété déwò yonn-dé mo kontel "afro", "kamit" oben "neg", ou andwa ba tout moun lison, soutou ki épi zafè Fesbouk-la ek pli mové ankò, zafè vidéo-a, nenpot moun konpwann i pé anni pwan lapawol ek mété déwò sa i lé. An lot bagay ankò sé ki jòdi-jou, sa vini pli flouz (facile/easy) pibliyé an liv : ou ni ka péyé an enprimè oben yonn adan sé swédizan éditè-a ki ka fè matjè (auteur/author) péyé aloski, nowmalman, sé éditè-a ki pou péyé matjè-a.

   Kidonk tout moun istowyen, tout moun antwopolog, tout moun sikanalis, tout moun lengwis, tout moun sosiolog adan ti péyi Matinik la ek lè wouchachè (chercheur/researcher) ki sòti andéwò ka wè sa, yo blijé resté estébékwé (bouche bée/agape). Sé wouchachè-tala (Fwansé, Alman, Méritjen, Sid-méritjen, Japoné kisasayésa...) ka pasé délè lanmwatié lavi-yo ka étidié listwè, kilti ek lang Matinik. Lè yo ka vini isiya, yo ka bwè-manjé-dòmi la-bibliyotek Chelchè, adan sé Archiv-la, yo ka chèché tot kalté dotjiman ki ni, yo ka diskité épi tout Matinitjé ki pé kléré lidé-yo asou péyi-a. Apré sa, lè yo déviré nan péyi-yo, yo ka pibliyé liv ki djok (puissant/powerful) toubannman asou kilti oben listwè Matinik ek sé a moman-tala, nou pé wè diférans-lan épi lo bann kakayè ek kakayez-nou an ki konpwann yo grangrek la.

   Sé kakayè ek kakayez-tala poko konpwann ki "Neg" oben "Afro" pa an diplom. Sé pa davwè lapo'w nwè ek chivé'w grennen ki ou kapab konpwann lang ek kilti Matinik pli bien ki an moun ki sòti adan an péyi-andéwò, soutou si moun-tala sé an wouchachè. Katjilasion ka mandé an primié bagay : imilité. Katjilasion ka mandé an dézienm bagay : sériozité. Katjilasion ka mandé an twazienm bagay : kapasité kouté sa ki pa ni menm lidé épi'w ek kapasité diskité èvè yo. Sé kakayè ek kakayez-nou an pa ni yon sel adan sé kalité-tala. Yo konnet tout bagay dapré yo ! Yo ka palé gra-épi-épé. Yo ka ba moun lison.

   Bann initil !...

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.

Pages