Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

Yo lé bisui-a mé yo pa lé Méritjen-an (ou pourquoi ça n'arriverait pas à Barbade)

Yo lé bisui-a mé yo pa lé Méritjen-an (ou pourquoi ça n'arriverait pas à Barbade)

   Anni moun ki viv an tan Lanmiral Wobè konnet ti pawol-tala : "Yo lé bisui-a, men yo pa lé Méritjen-an" kivédi adan lang fwansé a "Ils veulent du biscuit, mais ils ne veulent pas pas de l'Américain". Tan Lanmiral Wobè sé lépok 2è ladjè mondial (1939-45) éti an gouvènè yo té ka kriyé WOBE té mété Matinik anba lopsion gouvelman PETAIN an ki té ka mennen la Fwans, an gouvelman ki té ajounou douvan Alman kidonk ki té trayi la Fwans. Kon Matinik té an koloni toujou, i poko té ni an préfé men an gouvènè.

   Lè sé Méritjen-an wè sa, yo désidé mété an séraj alantou Matinik kivédi bato ladjè ki té ka opozé bato machandiz ki té sòti an Fwans rantré Matinik. Adan an bat-zié, Matinik koumansé mantjé sel, luil, rad, lésans kisasayésa ek moun té blijé fè débriya : fè luil épi koko sek ; fè sel épi dlo lanmè yo té ka bouyi ; fè soulié épi vié woul kanmiyon ; fè lésans épi ji kann. Sé pou sa, timanmay ki né apré ladjè, kivédi apré 1945, paran-yo té ni labitid chié dèyè yo lè yo pa té lé manjé :

   "Atann Tan Wobè ritounen, ou ké sav wotè konba'w !"

   WOBE, ki té an boug malen, rivé fè sé Méritjen-an konpwann ki i pa pou PETAIN, ki sé anni lotorité la Fwans i té lé mentienn atè Matinik. Kifè Méritjen-an fè an akò épi'y, yo ladjé mòdan titak ek yo déséré séraj-la. Tanzantan, an bato machandiz méritjen té ka vini apwovizionnen Matinik, bagay ki té ka soulajé péyi-a titak. Men, adan menm balan-an, moun té pè ki sé Méritjen-an té anni pwofité pou varé Matinik, pou pwan'y, pou fè'y vini an téritwè méritjen. Abo poko té ni Entènet, mel, whatsap kisasayésa..., Matinitjé té okouran ki Neg té ka pwan bon fè o Zéta-Zini. Yo té konnet salopé rasis Neg méritjen té ka sibi ek yo pa té lé viv menm bagay-la.

   Kidonk Matinitjé-a té bien kontan "bisui" (machandiz) Méritjen-an, men yo pa té lé Méritjen-an !

   Enben, an dimi-siek apré, nou ka viv ekzaktiman menm sitiasion : "Matinitjé lé bisui Fwansé-a, men yo pa lé Fwansé-a". Lè yo ka ba'y lokazion trapé an ti-zizing lolotonomi kon Artik 74, i ka bat-dèyè kontel an poul ki wè an manglous. Si yo rijété an tizizing lotonomi, sé pa lendépandans yo té ké voudré ! Mé dépi Fwansé-a fè an bagay, yo ka koumansé wouklé, jouré, vréyé pié kon lot jou-a, nan vil Trinité, lè an jandam fouté an ti bolonm an gojet. Fok té wè moun bat bouch-yo anlè lé rézo sosio, soutou Fesbouk, pou dénonsé jandam-la. Bann komik !

   Cela n'arriverait jamais à Barbade !...

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.