Atjelman, dépi ou débatjé laéwopò an Fwans, ou ka santi ou pa lakay ou, sé pa pas ka fè fwet, sé pas yo ka fè'w santi ou diféran, ou nwè. Anpil moun anpami nou, sé a moman taa yo pran konsians yo nwè. Ou ka wè kon an ripwoch an fidji tout moun, kisa ou vini chèché isiya, ou pa sé pé rété lakay ou ? Asiré sé pas yo ka wè twop neg débatjé, yo ka pran yo pou migran, yo plen épi sa. Pou viv trantjil aprézan adan péyi taa, ansel koulè ki bon, sé blan. Malérezman, yo za bliyé, ki si yo pa té vini lakay nou avan, nou pa té ké lakay yo jòdi. Sa ki fet za fet, fok asepté viv épi sa.
Lanné 2020, sé lanné kowonaviris-la paret an lavi nou pou tjwé legzistans nou. Lè man ka chonjé sa ki pasé, man pa ka fini entjet. Man wè yonn apré lot tout péyi kontaminé, pas sé an maladi atrapan, man wè moun ka mò tout oliwon latè pa milion, man wè tout péyi fèmen anlè kòyo, pa lé pèsonn bòdé. Tousa palakoz an ti viris pèsonn pa té konnet ki sòti adan an kwen Lachin. An dézagréman konsa, kisa sa pé bien vé di ? Sèten moun ki ni kwayans ka di sé Satan ki voyé'y. I touvé té ni titak twop moun asou latè, ek désidé fè tibren disparet, a koumansé pa lé viékò. Dot di sé an laboratwa ki kréyé viris-taa pou fè lajan, dot anfen di sé an péyi, pitet menm Lachin, ki simen viris-taa pou i pé donminé lè mond.
Toutmoun sav ni an zafè «Code noir » ka egzisté. Man di toutmoun, men sé pito toutmoun lakay nou ki ka tann palé di sa chak 22 Mé, jou sélébrasion labolision lesklavaj. Lè man mandé lantoun mwen sa ki konnet ek sa ki pa konnet, man rimatjé pa té djè ni anpil moun ki té za li'y. Liv taa, sé an Kod-lwa ki adan'y, man tonbé anley an jou man té alé vizité an Mizé la CTM ki Boulva Général Dègol Fodfwans. Lè man wè'y, man chèché grenyen'y lamenm pou man pé sav kisa i té ka di konsa asou nou, sé neg la.
Lè man koumansé travay, dan lé lanné 1960, pa té ni anpil loto ka woulé anvil. Moun komin té ka débatjé abò taksi- péyi dépi sizè d'maten, jik dézè laprémidi, yo té ka mété lavi an lari Fodfwans. Laprémidi, lè tout taksi-péyi kité karénaj pou viré mennen tout sé moun komin lan lakay yo, sé konsi Fodfwans té ka vidé. A moman taa timanmay té ka sòti balon, té ka sòti agat, té ka sòti békann, ek yo té ka jwé an lari san pies krentitid. Débarasé épi tout sé jan komin lan, sé moun anvil la ki pa té ni latélé pou ritjenn yo bòkay, té ka sòti anmizi-anmizi pou alé ponmlen Lasavann.
Pov ti kréyol nou an!...Divini'y an danjé. Asou manniè bagay la ka alé laa, avan lafen siek taa, i ké pati-monté lagalilé, disparet ké pran'y, nou pé ké tann kréyol an lari kon atjelman. Anmizi-anmizi fwansé-a ké manjé kréyol la. Sa ké vini ra, tann moun ka palé kréyol toupatou, é lè'w ké alé maché lédjim, ou pé ké tann « vini wè mwen doudou » men «viens me voir chéri ».
Dépi yonn-dé mwa nou ka tann palé di Jilé jòn ka mété difé an Fwans, sa ka fè mwen sonjé Mé 68. An tan taa man té an mitan bankoulélé a, ka bat touléjou pavé Paris pou chèché manjé ba yich mwen. Jòdi sé asiz douvan télé mwen man ka gadé ki manniè krab-la ka dékalé.
Prézidan Macron té prévwè adan pwogram li, fini épi l 'ISF, fini épi taks labitasion, fini épi tout nich fiskal. Dépi i pran fonksion'y, sé asou sa i bat. Pou mété bidjè'y alékilib, i ògmanté CSG, wosé taks lésans, rédui asou alokasion lojman, fini épi abatman 30% lenpo adan lé DOM, san menyen pou lè, majorasion 40% salè sé fonksionnè a. Men tout moun sav, sa ké fini pa rivé, i za di san séré, pwoblem lavi chè lakay nou, sé majorasion 40% taa, sé an lavantaj ké disparet an jou.
Dépi yonn-dé lanné nou ka rimatjé an chanjman adan konpowtasion politisien sé gran péyi a. Toupatou oliwon latè ladwet konsèvatè ka pran pié tibren toupatou é yo sé di yo anvi pran an rivanch.
Si lanvi matjé liv pran mwen an jou, sé Georges mauvois man dwé sa. Man té vini kontan tout pies téyat-li dépi an jou oswè man té monté wè yo jwé « Man Chomil » adan ti téyat Lopital Sivil la.
Li 8 Mé 1902, lamontangn Pèlé té voyé an gwo difé ki adan twa-kat minit té brilé tout lavil Sen-Piè ek tjwé trant mil moun. Toutmoun L'Ajoupa, Mòn-Wouj, Baspwent alantoun, ki pa té risivrè ayen, di Bondié mèsi, difé-a pa té tonbé anlè yo. Yo té konprann yo té sové, tout bagay té fini, ek yo ké pé domi anlè dé zorey yo. Malérezman toutmoun té garé.
Pou diziem lanniversè lanmò Sézè, lanméri Sent-Lis té ofè nou an film «Césaire et les révoltés de l'Histoire ». Padan inèd'tan man wè swasantan lavi mwen défilé douvan zié mwen.
1945- Sé té pou prèmié fwa man té ka tann palé di Sézè. I té fini pasé Mè Fodfwans ek i té ka prézanté kòy épi Bissol pou dépité. Bagay-la té cho menm, oben ou té kominis, oben ou té sosialis. Man té ka rété bò lékol LaTrinité an tan taa é té ni an biwo votman la. Jou taa, koté dézè laprémidi, man wè an boug travèsé lakou lékol la ka kouri, i té fini krazé bwet votman an, sa yo ka kriyé tou bet lin-an. Boug-la té nwè kon chabon, men lè i janbé kloti lakou-a i té vini blan kon let.
Pa koté lé lanné 1950, pres tout zélev lenterna Lisé Chèlchè té manmay sòti an komin é ki té désann lékol Fodfwans. Lé dé-o-twa anpami yo ki té ka rété Fofwans é ki té lenterna kanmenm, sé té yich milat papa yo té mété yo la pou pran séraj yo, pas yo té two dézodè. Kivédi, nou tout sé lézot la, nou té dé "désandi" kon yo té ka di an tan taa. Té ni zélev pres tout komin é sé la man aprann sa yo té ka kriyé lasolidarité.
Tout moun sav lavi ka rivé asou an kout grenn dé. Sézè, kon nenpòt kiles pami nou , sé pé pa jenmen net.
Lè man té lékol Lisé, man té toujou tann di Sézè té pli gran Matinitjé ki té ni, sé li ki té moun pi entèlijan, pi kiltivé é ki té fè pi gran lékol an Frans. I té bien Mè ek Dépité, men sa nou té ka ritjenn soutou , sé té lékriti'y. Poutan, nou pies pa té jenmen li pies liv li, yo té two difisil. Tout nou té sav sé ki i té ka matjé an pli bel fwansé ki sé fwansé a yo menm. Sé té fierté nou.
O pi lwen man a sonjé, adan siek-la ki fini pasé a, man pa té jenmen tann palé adan lonliwonnay (voisinage) mwen, di moun ki té rivé ni santan. Atjelman, adan pres tout komin Matinik ni an moun santan é pa ni an mézon laritret ki pa ni omwen yonn
Risivrè gaz lakrimojèn sé an vré bat manman. Sé malè tala ki rivé mwen an jou Paris, lè man té ka rantré lakay mwen apré travay. Sa rivé mwen métro Répiblik, an mitan an boul moun ki té ka kouri séré an bouch métro a. Olié man té fè kon yo, épi bat ariè, man kontinié pou alé gadé déwò sa ka pasé. Magré bwi, lafimen, boustjilad, man sòti kanmenm, men, man pò té kò fè dé met déwò ki an bonm lakrimojèn vini pété tou pré mwen. Zié-mwen vini difé, nen-mwen voyé san, djol-mwen koulé, zorey-mwen vini soud. Man sonjé, pa té ni si lontan, man té mété tout mes visié mwen déwò pou man pa té alé goumen an Aljéri, épi mi-anvwala, atè Paris ladjè-a ka vini jwenn mwen. Man rété an moman apiyé asou an masonn, san sav oti man yé. Lè man rifè kò mwen titak, man plonjé kon tout moun an bouch métro a épi man viré sòti adan an lot estasion. Nou té an koumansman mwa'd Mé 1968, é an révolision étidian té fini pété Paris. Sé té pou primié fwa man té ka gouté sa yo té ka kriyé gaz lakrimojèn. Sé jou taa pwoblem mwen koumansé.