Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

Adan lis péyi ki ké pli mapipi an 2024, ni 4 ki sé péyi l'Azi

Adan lis péyi ki ké pli mapipi an 2024, ni 4 ki sé péyi l'Azi

 Lis-tala sé dé gran sikti kapitalis ki établi'y : Labank Mondial ek FMI (Fon Monétè Entènasional). Kidonk sa yo ka miziré, sé riches global sé péyi-a.

 Sa pa lé di an pies kalté manniè ki sé koté éti moun ké viv pli bien asou latè. Kontel, la Suis oben Fenlann pa adan'y, mé asiré-pa-pétet, simié, lè ou pa djè ni lajan, viv adan sé dé péyi-tala ki viv atè lé Zéta-Zini oben l'End. 
 Men sé pa an rézon pou pa katjilé asou lis-la pis riches global an péyi, sé an bagay ki pòtalan. Ki sa nou ka rimatjé lè nou ka fè an siparézon ant sé twa lanné-a ? Dabò-pou-yonn, ki ni an péyi aziatik ki pa té la ki an 1992 ki an 2008 érisi janbé anlo dot péyi, an 2024, pou sa trapé plas 5è la : péyi-tala, sé an péyi aziatik yo ka kriyé l'Endonézi. Nou pa ka djè trapé nouvel asou 'y, sof lè zot wè ni an katastrof kontel tsounami-a ki té tjwé etsétéra moun la, men anbafey, san fè pies tanbi, san vréyé lavwa, l'Endonézi ka djoubaké red pou mété doubout an rékolonmi ki djok. 
 Dézienm bagay, nou ka rimatjé, sé ki la Fwans ka anni fè an létjet, i ka anni chapé-désann an 10è plas klasman-an. L'Anglitè tou ka pwan an solibo anlè zékal pis i ka désann an 9è plas-la. Kivédi dé adan sé pli gran péyi kolonial la ké ped fos kidonk enfliyans an 2024. Kantapou l'Itali, pa menm palé ! Disparet ké anni pwan'y toubannman. 
 Men bagay-la fok pou fè antansion plis la, sé zafè 4 péyi aziatik ké adan sé 5 prèmié péyi pli mapipi a nan lanné 2024 aloski pé ké ni pies péyi afritjen oben arab anpami sé 10 primié-a. Sa red, sa menm tris, mé sé réyalité-a ki la. Péyi afritjen ek arab ka péyé kolonizasion éwopéyen an, enpérializm méritjen an ek salopté pwop dirijan-yo. Sa sèten ki adan sé péyi Golf-la ki ni anchay pétwol la, moun ké kontinié viv kon dé wa, menn anmizi-anmizi, lè zot wè pétwol-la ké bout, ki sa yo ké fè ? Kantapou l'Afrik, si i pa ini kò'y ek siprimen sé fwontiè-a éti sé Ewopéyen-an désinen an, sé pa pies koté i ké pé ay non pli...
Image: 

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.