Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL
Dissertation

Gratiant ek Fab Konpè Zikak

Par Jean BERNABE
Gratiant ek Fab Konpè Zikak

{(Retranscription-résumé par un groupe d'étudiants d'un cours fait dans le cadre de la « Préparation au CAPES de créole » organisée par le GEREC-F pour la session 2004)}

Sé fab-la zot ni adan pwogram-la, ni adan yo, yo fet dapré La Fontaine épi ni ki pa ka di ayen anlè sa men kanmenm, kontel Baudot. Ou ka wè adan fab-yo pé ni yonn-dé kout flach asou La Fontaine menm si yo chanjé tit-la, ou ka ritouvé an dimansion « intertextuel » épi La Fontaine. Ou ni dot manmay kon M. T. J.Lung-Fou, menm manniè épi Baudot, ou ka ritouvé nan sa i ka fè an « intertextualité » épi Lafontaine.

Rivé anlè Gratiant, nou ka rimatjé i pa ka otjipé di La Fontaine. Nou ka touvé adan Fab Konpè Zikak , an lojik, an dinamik, an balan ki sé an balan ki plogé, ki anchouké asou kilti popilè kréyol la. Kidonk Gratiant pa ka ékri pies koté man ké anchouké asou kilti pep-la men i ka fè'y. Zot sav ni dé gran rèvi litérè an 1932 : Légitime Défense , an 1935, nou ni L'étudiant Noir . Dans lé lanné 40, nou ni Tropiques , an rèvi Césaire té ka animé. Adan Tropiques , Suzane Césaire ki ka travay asou kont, ka di nou kont kréyol sé an bagay ki pòtalan menm pas sé lè moun ké fondasé asou kont kréyol, yo ké pé alé pi lwen adan litérati atè Matinik. Men lè ou bienb gadé sa Lanégritid fè_ épi Sézè, nou ka bien rimatjé Sézè pa apiyé asou kont kréyol adan Cahier d'un retour au pays natal , ni adan tout pies i mété déwo.

Kidonk nou ka rimatjé Gratiant sé an manmay ki pa ka pati di an « point de vue théorique », i ka apliké « point de vue théorique » adan teks i ka fè. Nou ka rimtjé sé an manmay ki ka viv adan kilti pep-la é sé an bagay lè ou bien gadé ki pé paret étonnan. Poutji ? Lè ou, ka li Gratiant, janmen pa, ou pa ka sipozé sé an manmay ki kité Matinik i té ni douz lanné, i alé an Frans, tout fanmiy-li pati. Kivédi 10 lanné selman té asé pou i té sa pran tout ji kréyol la, tout fos kréyol la. Lè ou bien gadé, sa ni an lot sans tou, sa lé di jòdi-jou, an manmay ki té ké kité Matinik a laj-tala, janmen pa, i pa té ké rivé ni an estil, an kanman kréyol ki fò kon ta Gratiant. Ki konklizion nou pé tiré di sa man ka di zot aprézan an : an tan Gratiant, fos kréyol la té vidjò menm. E lè nou bien gadé, Gratiant sé an manmay laboujwazi kréyol ( boujwazi milat ). Kivédi sé pa an manmay ki aprann palé kréyol épi papa'y épi manman'y, kontel, domestik. men sé té an jenn ti milat é sé pa pou di i té ka palé kréyol. Lè pabò lanné 1900, an jenn manmay ka touvé kò'y Sen-Piè, moun-tala oblijé anchouké fon adan kréyol. Nou pé di imajinè Gratiant fet adan kréyol-la. An menm tan, fok rimatjé Gratiant sé an manmay ki té ni an itinérè ki pa nenpot kiles. Sé an manmay ki fè gran létid : agréjé anglé, an inivèsitè é i rivé sanblé dé bagay, fransé épi kréyol.

Lè nou bien gadé tou sa mouvman lakréyolité fè adan liv, Gratiant té ja mété'y an pratik men i té ja katjilé tou sa lè i té ka ékri sé liv-li a. i ékri dé model liv, i ékri liv anni an fransé, Je veux chanter la France , pa la Frans kolonial, impérialis pas misié ni an rikonésans pou la Frans répibliken, « la France du grand principe révolutionnaire ». E i ka di'w konsidiré nou ni de « lignées », nou ni an « lignée » neg é an « lignée » ka sòti l'Ewop. Lè ou ka wè an manmay kon sa, ou ka di sé an boug kon N. Guillèn. La ballade des deux aïeux ( N. G. ), lè ou ka gadé lotè teks-tala, ou ka rimatjé i ka sanm Gratiant, sel bagay ki diféran ni yonn ki meg, yonn ki gwo. Diférans ki ni ant « mulato » Kiba é an milat Matinik sé ki an milat kiben, yo ka konsidéré sé an neg. Akondi Zéta-Zini, dépi ou ni an grenn san nwè, ou sé an neg. Matinik, lè ou ni an ti grenn san nwè, yo ka di ou pito blan. Gratiant pa janmen pri adan « idéologie » rasialis tala. E i toujou konsidéré i té ni zanset li ki té neg. I ka di nou kon sa, an sèten manman Woz éti papa'y té ka palé'y toulong ki té an ansien esklav é i toujou chonjé esklav- tala. Nou ka rimatjé lespri Gratiant sé pa an lespri ti milat adan sans chaché sové lapo. Men an menm tan sé an moun ki ka di : nou ni dé koté nou ka sòti, nou ni l'Afrik ki pran fè anba jouk lestravay épi nou ni la Frans « des grands principes révolutionnaires ». Nou pé pa konprann, lè nou ka li Gratiant, ki i sé papa Lakréyolité (man lé palé zot di mouvman litéré a). Fab compè zicaques.

Konpè, sa sa yé ? Sé an bon kanmarad. Lè ou ka di « konpè », ou ka mété konsidiré ni an konplosité adan mo-tala. Lè ou ka di an moun, « man pa konpè'w », ében ou pa ni pies konplosité épi'y. An konpè sé an moun ki nonmen yich-ou oben ou nonmen yich-li, sa lé di an moun ki bò'w, i pres adan fanmi'w. Ba an fanm yo ka sèvi makoumè.

Sa sa yé an zikak ? Sé an fwitaj ki pa djè ni valè. Ou pa ka alé maché achté zikak. Sé an fwi timanmay enmen. Sé senbol libèté, ou ka pati an savann chaché'y. Jòdi - jou, ou pé touvé zikak anlè maché. Zikak pa ni an valè konmèsial men an valè pou tjè ( affectif ) ki fò, pòtalan, vidjò. An menm tan, adan mo zikak-tala, ni sa yo ka kriyé an fransé, « dérision ». Nou ka rimatjé konpè zikak sé naratè-a. Pa pè sèvi épi sé mo-tala ( naratè sé an mo siantifik, nou pé gadé'y). Lotè -a sé Gratiant.

Poutji i ka kriyé sa fab ? Mo fab-la , sé an mo ki ni an valè jénérik adan kréyol-la. Pa pran'y adan sans sé an « genre littéraire ». Fab, sé tout bagay ou ka ékri épi pies kout. Adan kréyol- la, yo ka kriyé sa an fab. Sa pa lé di sa pa ka sòti di an tradision an manmay kon Marbot, Baudot... Tou sa nou té ni kon poézi, sé té fab. Gratiant ka fè an pwézi ki ni an « dominante narrative ». Sé pa an powézi lirik. Chonjé lakay Chrestien , nou ni moun ka jwé bob, ni an powézi lirik, ni chanté. Ni chanté lakay Gratiant osi. Bagay-la asé « complexe et varié ». Nou ka rimatjé sé an manmay ka ba nou yonn-dé fab akondi sé kont i ka tiré. Annou gadé an prèmié pies, Tout jwé sé jwé . Manniè ékri Gratiant sé an manniè etimolojik kivédi tout agréjé anglé i yé, sa pa vini an lespri'y di sèvi épi an sistem lékriti ki té ké an sistem fonétik. Poutan si ni an koté moun ka sèvi fonétik lékol sé an anglé. Fok fè an diférans ant rad-la i ka sèvi a é nannan-an. Rad-la a nenpot ki lè yo pé chanjé'y. Yo pé toujou chanjé an sistem lékriti. Powézi Gratiant pa maré tou sel épi manniè grafi i ka sèvi. Nou ké éséyé li ansanm : Tout jwé sé jwé .

Sistem fonolojik la Gratiant ka sèvi a, sé an sistenm « maximaliste » : fleu - musieu . Milat Sen-Piè ni an sistenm « maximaliste ». Nou ka rimatjé adan powem-tala ni an fos. Fok nou gadé ola fos-tala ka sòti ? Sé an powem ki ni 4 estwof. Ni 3 estwof ki paralel é ni 2 estwof ki estwof final. In koda venenum ( le poison est dans la queue ). Tout pwézon - an sé adan latjé-a i yé. Nou ka rimatjé adan 3 prèmié estwof-la, Gratiant janti épi sé moun-lan. Nou ni an « parallélisme », dé bagay i ka tjenn a yo : yonn pou zot menm é yonn pou la Frans . Yonn pou zot menm, sa sa lé di ? Sa lé di ni an rilasion pèsonnel épi sé touris-la. sé moun-tala, sé nonm ek fanm ki vini isi fè touris : i ka montré i sa ni lospitalité. Primié bagay sé bonjou, apré ou di moun-lan bonjou, ou ka risivrè'y. Twaziem bagay, yo ka ba'y bwè ponch. Adan pwogrésion 3èm estwof-tala, nou ka rimatjé an chéma ki sé an chéma kiltirel sé péyi-nou an. Adan sé péyi-nou an, zot pa ka alé an koté, soutou lakanpay, ek zot pa ka di bonjou. Zot pa konnet an chimen, zot pé ké anni mandé moun-lan lesplikasion san di'y bonjou avan. Si zot pa di'y bonjou, moun-lan ka tounen do'y. Nou ni an chéma kilti ki sé labienséyans kréyol. Adan fab- la, i ka palé nou di « nécessité de la politesse créole » lè ou jwenn an moun ou pa konnet.

Déziem bagay, moun adan péyi-a paré pou ba'w, ofè'w : yonn pou'w menm, yonn pou la Frans. Zot ka rimatjé, yonn pou'w menm sé an moun ki douvan'y é yonn pou la Frans, sé an moun ki an lot koté. Sa lé di zot ka riprézanté an péyi étranjé, zot sé la Frans. Sa pa lé di ki Gratiant pa ka konsidéré Matinik sé pa la Frans. An manniè palé an tan lontan é, jik jòdi, lè ou ka di la Frans, ou ka palé di an péyi ki pa Matinik kidonk moun ki sé jan Frans. Adan vokabilè Gratiant pa ni opozision ant koloni é métwopol. An tan-tala, an moun ki sòti an Frans, ou té ka kriyé'y an Zorey, an Bétjé frans. An moun Sent-Lisi, Dominik. sé té an Anglé. Yo pa té ka di Sent-Lisien, Dominitjen. Té ni pabò nou Panyol épi Anglé é té ni Bétjé Frans. Bétjé Frans sé sa yo té ka kriyé « vié blan ». Sa sa lé di vié blan ? « Vié » sa lé di sé primié-a. sé sa ki ba an komin Gwadoup non Vié Zabitan. Yich sé vié zabitan-an sé Kréyol. An « Vié blan » sé an Blan ki sòti an Frans « par opposition » a Kréyol ( an Bétjé péyi ). An ti ponch, sa lé di moun isi sa risivrè. Pa ni « xénophobie ». Men i ka di pa vini isi fouté fè. Sa vré ni touris ki ni lespri touris, yo ka vini lakay-ou, si sé pou rantré an rilasion épi moun sé an bon bagay. Men si zot lé fè an lot kolonizasion vini pran plas moun isi-a, sa sé an lot bagay. Ni an diférans ant « xénophobie », ou rayi moun ki andéwò épi moun ki ka anvayi péyi-a. Ni an fil ki étwet ant sé moun-tala. Zot ka ponmlen tout lasavann, zot ka monté adan loto, zot ka tiré anchay foto ( konsidiré sé moun-lan sé makak, an safari ). I ka krititjé an konsepsion touris ka dévlopé adan sèten péyi. Zot ka rélé nou dan lari, zot ka rantré pa pot salon ( kon si yo lé sav ki jan sé moun-lan ka viv men an manniè endiskré, fouyaya ). Gratiant ka fè an kritik asou an model touris ki pa ka respekté pep-la i ka vizité a. Isi-a, yo ka respekté moun pas « yo ka ofè yonn pou'w, yonn pou la Frans » ( flè, ponch. ).

Dènié bagay-la , sé adan latjé-a i ni tout pwézon-an : si zot kwè ou a fè nou kwè zot sé an kalité bondié kivédi zot pi sipériè pasé nou, nou sé an kalité makak, misié madanm tann bien tala bon kréyol zot pé konprann. Alò fok nou bien konprann bagay-tala. Sé moun-lan pa ka palé kréyol é i ka di yo sé bon kréyol zot pé konprann . Sa sa lé di, pas sé moun-lan pa sa palé kréyol ? Touris ki sòti an Frans lan pa ka konprann kréyol. Sé pa an pwoblem lang, Gratiant lé di ki yo "konprann oben pa konprann, yo ké konprann". Manniè i ké di yo'y la, yo ké konprann. Fok konprann sé kilti kréyol la, sé manniè fé kréyol la kivédi « la dignité créole ». I lé di adan péyi-tala, ni manmay ki ni an « dignité créole » : nou pé ké asepté zot vini pran nou kon makak é fè safari isi-a. Nou ka rimatjé Gratiant ni an langajman politik, an analiz politik asou péyi-a. Sé pa an manmay ka dévlopé an vizion ekzotik anlè Matinik. Mouvman litérè Légitime Défense déklaré ki Gratiant sòti yonn-dé powem egzotik. Sa fè'y mal. Mouvman Légétime Défense sé an mouvman té ka préparé L'étudiant Noir épi Tropiques , té ja ni la an « subversion anticolonialiste ». Gratiant fè an répons ki sòti lontan apré ( li liv-la Isabelle ek Renaud Gratiant fè a ). Adan répons-tala, sé la yo ka konprann Gratiant sé té papa mouvman Lakréyolité kivédi adan péyi-nou, pa ni an sel tradision kiltirel menm si sa ki pi fò a sé tradision afritjen an, men nou ni an tradision fransé, an tradision Zendien l'End, Zendien L'Anmérik. I ka wouvè chimen pou nou pé sa konsidéré ni sa yo ka kriyé « métissage » adan péyi-tala. An menm tan, nou ka rimatjé lè ou ka di an bagay kon sa, moun pé konprann powézi-a ou ka mété déwò a, sé an powézi pou fè tout moun plézi ek sé an powézi oti tout makonnen-migannen-mélanjé adan an sel manjé-kochon. Sé la ou ka rimatjé dèyè powézi Lakréyolité tala épi sel ti fab-tala, Gratiant ni an fos politik, i ni an analiz, an lidéyoloji. Ki manniè i ka fè'y ? an manniè senp. Lè nou ka pran sikti fab-la, sa nou ka rimatjé? Eben, fab- la sé an lékriti ki senp. Ni 3 balan. Ni an prèmié balan épi nou ni an pwogrésion. Balan-tala ni an chéma, an sénario kiltirel adan'y : sénario popilè, an sénario « anthropologique ».

- prèmié nivo adan bagay-la sé bonjou.
- déziem nivo sé sa yo ka kiyé an ofrann.

Bonjou ki lé di «reconnaissance mutuelle». Ou ka rantré adan chan moun-lan.

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.