Men, lè ou gadé, tout koté ansien metamanyok la Fwans, Jacques CHIRAC, té pasé, i té ni ekzaktiman menm konpowtasion-an : i té ka fè kon nenpot moun koté-a i té yé a. Si sé labiè ek sosison moun té enmen, CHIRAC té ka imité yo. Si ou wè sé diven épi janbon, CHIRAC té adan'y san-manman. Si sé wonm ek akra, pa menm palé !
Kivédi Jacques CHIRAC té an politisien pwofésionel.
Ou sé di boug-la té ni lapolitik andidan boyo'y. I pa té bizwen fè wol, fè pies kalté makakri pou rivé sédui moun okontrè di anlo dot politisien. Apardisa, sé té an Fwansé kon tout Fwansé kivédi i té ni préjijé'y kont Neg ek Arab, kivédi i té ka défann konpè'y, sé kapitalis-la, ek sé anni a nivo lapolitik andéwò'y, i té titak diféran di sé lézot metamanyok éwopéyen ek méritjen an. Poutoutbon, adan larel DE GAULLE, i toujou chaché défann lendépandans la Fwans pa rapot a lé Zéta-Zini kontel lè sé Méritjen-an désidé mennen ladjè kont Saddam HUSSEIN atè l'Irak, nou ka chonjé ki CHIRAC té rifizé batjé adan vakabonnajri-tala. Lè nou wè rézilta ladjè-tala apré, nou ka wè i plis ki té ni rézon.
Ba nou, Antiyé ek Guiyanè, ki sa misié pòté ? Tout moun sav i té gran zanmi Lucette MICHEAUX-CHEVRY ek i jik té nonmen'y minis, mé sé pa pou sa, adan sé péyi-nou an, ayen mofwazé, ayen chanjé. Nou toujou rété dènié koloni la Fwans ek CHIRAC té bien kontan sitiasion-tala pis sa té ka pèmet li bavadé asou "grandè la Fwans".
Nou pa ped ni an zanmi ni an papa jòdi-a...