Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

Kochon kréyol la sé ta nou

Kochon kréyol la sé ta nou

   An tan lontan, mé pa ni sitelman tan kon sa lè ou fè tan gadé, pres tout moun lakanpay té ni an kochon maré pa dèyè kay-yo. Kochon-tala sé té kochon kréyol yo té ka kriyé'y oben kochon-planch davwè bouden'y té tibwen plat.

   Sé épi viann kochon kréyol la moun té ka banboché lè Nwel té rivé ek viann-tala, lè ou sa bien tjuit li, sé joupé-dwet toubannman. Men, kochon-nou an pa té ka sèvi anni pou Nwel. Sé té an kalté labank kivédi lè ou wè an fanmi té mélé, kontel lè larantré lékol té rivé ek falé té genyen rad, soulié ek liv ba timanmay oben lè an yich té pou mayé, fanmi-a té ka tjwé kochon pou sa vann li. Kon sa an lanmonné té ka rantré an kay-la. 

   Epi, anmizi-anmizi, grangrek yo ka kriyé "agronom" vini ek yo di kon sa ki kochon kréyol la ka pwan twop tan pou pwofité, pou grandi : apochan 2 lanné. Kifè yo mennen-vini an lot kalté model zannimo ki sòti an Fwans ek ki moun kriyé "kochon blan". Sa vré ki i té pli vayan ek i té ka pwofité pli vit pasé kochon kréyol la, men lachè'y pa té ni menm gou-a. I té mwen bon ! An plis kochon blan-an pa ka manjé nenpot bagay kon kochon kréyol la. Ou pé pa swen'y épi friyapen, bannann, koko sek oben lèrestan manjé. Ou blijé achté pirina adan magazen !

   Malè pou nou, kochon blan an érisi pwan plas kochon kréyol la ki mantjé fè disparet pwan'y toubannman. Sé anni nan fondok dé sèten lakanpay ou té pé jwenn li ek sé sa ki mennen Kolektivité Téritorial Matinik, anba lopsion Alfred Marie-Jeanne, kivédi ant 2015 et 2021, mété doubout an politik pou sa viré-ba kochon kréyol la plas la i mérité a. Pou sa valorizé'y ek viré-fè moun élivé'y. Rézilta-a sé ki mi anvwala jòdi-jou, kochon kréyol la viré pwan balan. Ni moun ka prétann ki tjilo-a (15 éwo) two chè pa rapot a kochon blan an, mé sa nowmal pis sé an viann ki méyè, ki ni plis gou, ki la. Lè zot wè kochon kréyol la ké déviré-vini adan tout lakanpay, asiré-pa-pétet, viann-li ké mwen chè.

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.