Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

Kovid19 : Mi mové lanné 2020 nou pasé la a !

Hugues BARTHELERY
Kovid19 : Mi mové lanné 2020 nou pasé la a !

          Lanné 2020, sé lanné kowonaviris-la paret an lavi nou pou tjwé legzistans nou. Lè man ka chonjé sa ki pasé, man pa ka fini entjet. Man wè yonn apré lot tout péyi kontaminé, pas sé an maladi atrapan, man wè moun ka mò tout oliwon latè pa milion, man wè tout péyi fèmen anlè kòyo, pa lé pèsonn bòdé. Tousa palakoz an ti viris pèsonn pa té konnet ki sòti adan an kwen Lachin. An dézagréman konsa, kisa sa pé bien vé di ? Sèten moun ki ni kwayans ka di sé Satan ki voyé'y. I touvé té ni titak twop moun asou latè, ek désidé fè tibren disparet, a koumansé pa lé viékò. Dot di sé an laboratwa ki kréyé viris-taa pou fè lajan, dot anfen di sé an péyi, pitet menm Lachin, ki simen viris-taa pou i pé donminé lè mond.

           Antouléka viris-la la, é i bien la ka simen lanmò. Tout péyi ka chaché ki manniè yo pé fè pou baré'y, tout Doktè ka chaché, tout Pwofésè ka pwopozé solision,  men ayen pa ka rété'y, sé alé i ka alé. Pèsonn pòkò touvé pies rimed, okontrè, sé miltipliyé i ka miltipliyé chak jou titak plis. Atjelman i ka menm chanjé fidji épi an variant. Anfinaldikont, tout moun tonbé dakò pou di, sé an vaksen selman ké pé sové nou. An kous-kouri koumansé lamenm, é lanné 2020-a pòkò-té fini ki  sèten laboratwa té za ka pwopozé an vaksen. Taa ka di i touvé an vaksen ki bon a 95%, men fok konsèvé'y a -80°, lot la ka di ta'y la bon a 94% é ou pé konsèvé'y adan an frijidè. Distribision koumansé lamenm adan tout péyi, a koumansé pa lé péyi lé pli rich, kon Lanmérik, Léwop, ki wousouvrè lé primié vaksen, men érezman, ni dot ka vini dèyè é tout moun ké sèvi.

          Sé an vaksen tou nef, é pétet menm two nef pou tout moun rivé ni tjè kontan . Magré yo anvi wè viris-la disparet, tout moun pè. Sèten touvé yo fè vaksen-taa two vit, yo pa kité'y ni tan mi kon sé lézot vaksen-an. Pou dot, two présé pa ka fè jou wouvè, sé laboratwa-a dwet kouri dèyè lajan-an pou rivé prèmié ek yo bliyé an chimen sé santé nou ki an jé. Man tann moun di, sa ki pran vakden-taa ké vini kabrit oben chouval. An boul moun ka éséyé dékourajé tout moun pran vaksen-an. Yo jis monté asosiasion, é sa ki étonnen mwen plis sé ki ni menm doktè anpami yo. Man pa ka konprann, poutji tousa moun kont vaksen an. Asiparé, sé pa an vaksen ki fet kon vaksen nou ni labitid pran, ki fet an manniè tradisionnel, tala sé an vaksen modèn ki pa fet menm manniè ansien vaksen té ka fet. Sé tousa ki ka fè moun pè menm. An doktè di lè ou vaksiné ou pa asiré pa trapé'y, pas i pa ka pwotéjé moun a san pou san.

          Prézidan Macron, pou konbat kowonaviris-la, ek éséyé rété'y, té koumansé pa ankazé tout moun lakay yo. Prèmié jou-a, man ka chonjé, man wè blipman tout bagay  anni rété doubout ansel kou. Pies loto pa ka pasé an lari, pies moun pa déwò ka palé fò, pies timanmay pa ka kriyé, pa ka kouri toupatou. Silans taa té fè mwen pres pè. Tout lékol té fèmen, tout chantié, tout magazen, tout koté moun ka bwè té fèmen, tout manifestasion, tout sanblé, tout résepsion té sispann. Pa té ni match foutbol, pa té ni match basket, pa té ni pies lafet ankò, tout bagay té mò. Menm lafanmi pa té ni dwa  sanblé ankò, ni pou mariyaj, ni pou batenm, ni pou lantèman, pa menm sanblé pou pran an tifé. Man té blijé pran tiponch mwen tousel, é afos-afos, man mantjé tounen   wonmié. Sé konsi té ni siklòn déwò, pas fok pa té alé travay, fok pa té alé pies koté. Tout lavi té mò. Tout moun té blotjé bò kay yo. Natirelman, tout lékonomi péyi-a ki té za ka trilbiché pran chimen monté nan Galilé. Mi dézolasion !

          Nou tjenbé konsa dé mwa, men sitiyasion taa pa té pé diré. Fok bien moun té brè épi manjé, ek pou sèten alé travay. Lè, anfen nou trapé an ti lanbéli, ek lavi ripran, yo mété sitelman bwa an woul nou pou baré viris-la ( mas, jel pou lavé lanmen, distans pou mété yonn bò lot ) ki tout moun vini bon épi sa, soutou, magré sa, séré anba fey, viris-la pa té ka ladjé nou, i menm viré pran titak vidjè, ki fè Préfé-a mété kouvèdifé.

          Magré tout moun anvi wè zafè Kovid 19 taa fini, magré yo sav sel rimed ki ni sé vaksen-a, an majorité moun toujou pa lé alé pran'y, yo pè. Yo pè kisa ?  Yo pa ni konfians, yo ka di pangad, ni danjé. Sé moun-lan dwet two grangrek, ka réfléchi twop, oben toubannman yo pè pitji. Poutan, si nou lé lavi-a viré vini kon avan, pa ni dot solision ki vaksiné.            

          Mwen man pé di man ké vaksiné lè tou mwen ké rivé, pas dapré sa man konprann, si omwen lanmwatié moun an péyi-a vaksiné nou ké trapé an pwoteksion kolektif ki  ké fè viris-la foutémwalikan menm.

          Alò, sa ki pa lé vaksen-an, pa pran'y, sé dwa yo, men pa dékourajé lézot, sé Bondié ki met, sa ki fet fet, nou pa pé anni rété la san fè ayen épi gadé moun mò.

          Annou fè toubannman sa ki fo, pou nou pé pasé an bon lanné 2021 san kowronaviris.

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.