Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

LIV-LA KI MATJÉ LAVI MWEN

Hughes BARTHELERY
 LIV-LA KI MATJÉ LAVI MWEN

          Man pa sav si ni an liv ki chanjé lavi mwen men sa man pé di sé ki ni twa liv ki matjé lavi mwen. Sé twa liv taa, sé twa liv Raphael Confiant matjé asou menm larel-la, asou travay kann-lan : « Commandeur du sucre », « Régisseur du rhum », «  La dissidence ». Adan yo, man ritouvé tout jénes mwen.

 

         Sé liv tala mété kann-lan douvan, an kilti ki fè si man fet isi atè Matinik é si man la jòdi-a. Pou kiltivé'y yo tiré tibren neg an péyi yo L'Afrik, mennen yo vini pa fos l'Anmérik, ek isi lakarayib, djouké pou sèvi zesklav an travay kann-lan, an travay anpami lé pli red ki pé ni. Ariè granpapa mwen oben ariè granmanman mwen té anpami sé zesklav tala.

        

         Man té ka rété pa koté lizin Galion, papa mwen té an ansien mékanisien lizin, dé kouzen mwen ki té ka viv épi nou té, kondiktè kanmion lizin, ek lékonlonm bitasion. Anplis, pres tout vwazen nou té ka travay an kann. Kidonk, pannan tout tan mwen té tianmay jik koté sizan man té adan an laliwonday kann.

 

          Initil pou di plézi man pran pou li sé twa liv tala ki pèmet mwen  konprann,  aprann ek enmen an finaldikont épi an ti lenbé sosiété bitasion-an nou té ka viv adan'y lan. Pou mwen, sé liv taa té an onmaj mérité pou tout sé travayè kann-lan.

 

         « Commandeur du sucre », té prèmié liv man li ki té ka palé di kann. Lakay mwen, lè tout moun té rantré liswè, sé adan an ben kann nou té yé lantou tab-la avan  manjé. Tout bokantaj pawol padan yo té ka pran an tifè, té asou sa ki té pasé an kann, sa ki té pasé lizin, bokantaj épi bétjé, bokantaj épi koupé kann, bokantaj épi ouvriyé lizin. Sé té konsa pres tou lé swè an tan larékot.

 

         Lanné-a té koupé an dé : tan « la récolte » an karenm, jik an mwa jwen an, pannan tout tan karenm, é tan « inter récolte » ki té ka fini an mwa janvié pannan tout tan livènaj.

 

         Lè larékot té ka wouvè sé té bwa pou alé, moun, moun, moun, té ka alé-vini gran bonnè, épi koutla, épi fosi, a pié, asou milé, abiyé épi anpil  ranyon ka kouvè tout kò yo. Ou té ka santi tout katié-a té ka viv. Tout moun té jwa, yo ké pé ni anfen titak lajan pou péyé det yo asou sé ti kané krédi boutik-la.

 

         Lè tan larékot fini, sé konsi katié-a té ka mò. Lizin té ka gadé selman yonn-dé moun pou antritienn chodiè lizin-lan, pou netwayé, ripitjé, épayé kann-lan, oben paré an nouvo pies kann. Tousa lizin pa gadé té blijé alé nan jaden yo.

 

        

 

         «  Régisseur du rhum », té lasuit primié a. Sé soutou lé travayè lizin ki té douvan, pou fè sik, oben pou fè wonm. Tout popilasion Matinik té la : neg, bétjé, milat, kouli, chaben. Matjokè-a montré nou manniè tout sé moun taa té ka viv.

 

         « La dissidence », ladjè-a té ka pasé lotbò dlo, poutan nou risivrè kontrikou-a  an mitan fidji. tout pep matinitjé, té lévé doubout pou alé sové la Fwans, magré an lamiral Wobè ki pa té ka rété pran séraj moun. Neg, chaben, milat, menm sèten bétjé, pati an disidans pou alé adan sé zil anglé a jwenn Jénéral Dègol.

 

         Sé liv taa, montré an moso listwè pep matinitjé anpil moun La Fwans pa konnet é ki té mérité konnet.

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.