Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

Machann Pistach

Serge RESTOG
Machann Pistach

         Machann Pistach ka vann pistach-li, la i ni match foutbol, bò siléma, adan an lang lari, dimanch aprémidi, lafet an kartié-a, lafet o bouk.

 

         Poutji Machann Pistach ka vann pistach ?

         Machann Pistach ka vann pistach pou fè an ti lajan an plis pou mété anlè sa i ja ka djenyen an pou an ti jounen ménaj oben an ti jounen ripasé.

 

         Machann Pistach ja ni an bon ti laj, mé sa pa ka djè paret. Chak moun lan ka ba’y laj-la i anvi a, silon lopérasion-an i ni pou fè épi Machann Pistach. Machann Pistach rété bon ti lèrestan. I rété’y bon tol toujou. I ni largis toujou.

 

         Sé pou sa, lè nonm ka vini fè ti koulé-yo. Lè nonm ka vini palé pawol initil. Yo ka vini pronmet tousa yo pé ké janmen rivé fè. Sé pou sa, viékò ki pa rété pies dan an bouch-yo, mé san-yo ka koulé toujou an venn-yo, ka vini bò Machann Pistach pou yo sa trapé lé dènié trisayman, lé dènié lémosion, douvan gro bel matadò-a, avan yo mò.

 

         Machann Pistach ka séré ren’y épi an gran mouchwè madras, épi tet-li maré épi kat bout. Mi fanm anba ! Mi fanm visiez ! I maré mouchwè madras-li épi kat bout pou di, san i di'y, ba sa ki entérésé :

 

" Magré laj-mwen, tjè-mwen ka bat toujou. Sa ki lé’y, pé éséyé pran’y ".

 

         Machann Pistach ka vann pasé vann fet. Machann Pistach sa vann.

Fok tann li :

 

"Vini, doudou-mwen !

Vini gouté bagay-mwen !

Doudou, chéri, lanmou,

Bagay-mwen cho, cho, cho !"

Viens goûter mes affaires !»

 

         Machann Pistach toujou ka pran an ti ler siro, an ti ler sik sosé dan miel pou vann machandiz-li.

         Bagay-la red.

         Lavi-a red.

         C’est la crise !

         C'est la crise !

 

"Doudou chéri vient me faire vendre !

Viens goûter comment ma chose est bonne !

Bien grillé !

Bien grillé ! Cho ! Cho !

Pistach-la cho ! "

 

         Pou manjé pistach-la, i fok griyé’y. Avan, moun té ka griyé’y adan sab ki ka chofé anlè difé. Fok brennen’y tanzantan, pas i ka brilé anlè ansel koté. Moun ka kriyé pistach, dot koté, cacahuette. Mo pistach-nou, ka vini di pistache de terre. Nou ka annou di pistach. Pistach-la ka vann adan an korné papiyé. Moun ka di Machann Pistach la:

 

"Madanm, ba mwen an korné pistach."

 

 

         Men, sa pa té ka toujou pasé bien ba Machann Pistach. Sa ki ka plis entérésé Machann Pistach sé fè lajan, anlè tet tout moun lan. Souvanman, pistach-la pa ka djè bon, swa i pa tjuit swa i brilé.

 

         Pou fè ankò plis lajan, Machann Pistach atjolman ka vann bonbon Kréma adwet tré-a. Sé chiklé-a ki ni mant adan, agoch. I ni osi siset, pastiy Valda, filibo, karamel pistach, lotjo, makaron, tablet-koko, bisui Choko. Men, tout moun lan ka kontinié kriyé’y Machann Pistach.

 

         I ni kliyan ki ka rivé noz mété kòyo douvan Machann Pistach pou di’y :

"Machann Pistach, ou sav, dènié fwa a, pistach ou a pa té bien tjuit."

 

         An jou, Mélani vini di’y. I di’y. I di’y. I di’y tousa i té ni an fon tjè’y :

 

"Ou sé an vòlez, Machann Pistach. Dénié fwa a, ou vòlè mwen.

Korné pistasch-la té lanmwatié vid.

Ou ni lajan pou rimet mwen.

Ou lé achté ansel tjilo pistach épi fè’y fè sansenkant tjilo pistach griyé.

Ou ni bizwen vini rich anlè tet-mwen.

Ében non !

Sé pa anlè tet-mwen ou ké fè gran chato’w la !"

 

         Machann Pistach ka annou wouvè dé gran zié’y la. Tout moun lan ka fini épi sa, flap ! Tout moun la ka annou disparet.

 

         Lè lakontjirans lé vini, la, menm koté, menm jou, menm lè ki Machann Pistach. Machann Pistach ka fè yo tout pran lavol.

         Kisa i ka fè ?

         Ki manniè i ka fè ? Pèsonn pa sav.

         Tousa moun ka ritienn, sé ki, Machann Pistach di pou tousa ki ni zorey pou tann :

 

Si an moun vini isi-a mété koy la pou vann pistach li a, mwen ka fè’w tjilop.

Mwen ka fè’w pran lanmè sèvi gran savann ! "

 

         Machann Pistach ja vini gran bonnè, avan kok chanté, pou simen tout lapoud-li ek tout lésans-li pou protéjé koy, pou i pé sa gadé tout pouwa’y.

 

         Machann Pistach ka santi koy fò, pas i ni anpil rilasion. I konnet moun ki wo plasé. I pa ka séré koy pou di :

 

Tout klian a krédi mwen, sé sé gro fonksionè-a. Sé sa ki ka travay labank, lapolis, lapos.

Chak fwa yo vini douvan tré mwen an. Yo ka di mwen :

je ne t’oublie pas.

Je vais te payer à la fin du mois.

Ay kwè sa ! Pou yo kriyé'w kwata.

Mwen pa ka janmen wè ayen ka vini.

 

Mwen pa ka di yo ayen.

Pas lè mwen ka alé adan sé gran biro yo a, mwen ka djes annou gadé yo an mitan zié.

Mwen pa janmen ka atann pou fè latjé.

Yo ka fè mwen pasé avan tout moun lan.

Mwen sé an machann pistach, mais,

Je ne suis pas n’importe qui."

 

 

         I ni jou, sé klian Machann Pistach la pa kontan pies.

Yo ka di :

I arogan.

Machann Pistach vini an madanm desekede.

Atjolman i ka pran koy pou an moun. "

 

         Sé klian-an ka vwéyé bon labou lè pistach-la pa bien tjuit oben lè i tro tjuit, lè i brilé, bon brilé a, é, i nwè kon chabon.

         Sé klian-an ka vwéyé pawol. Pawol ka tonbé anlè Machann Pistach :

" Machann Pistach, kisa ou ka fè, lè ou ka griyé pistach-la ?

 

Lè, sé jenn fanm ki ka griyé pistach-la, i ka ni tan brilé pis an menm tan-an yo ka alé viv kòyo. Mé wou menm, Machann Pistach, ou sé an vié-fanm. Kisa ou ka fè ?

 

Ou ka di chaplé’w oben ou ka pran sonmey douvan pistach-la, pou i pé brilé konsa ? "

 

         Machann Pistach pa ka tann ayen. Pou’y, sé sé klian-an ki anmerdan. Sé klian-an vini difisil, atjolman.

Ayen pa an gou-yo. Ayen pa janmen bon.

Avan, moun pa té konsa. Moun té sa viv yonn-épi-lot.

 

         Tout moun lan pa toujou djè kontan mové mes Machann Pistach.

 

         Sé konsa, yonn-dé timanmay bon kliyan Machann Pistach di, yo ké fè an manniè pou fè tré Machann Pistach la tonbé. Adan yo, i ni Aleksann, Nolàn, Ti-Léon, Gabriyel, épi Maksim. Sa yo ké fè. Yo ké di Machann Pistach, yo ka vini endé’y. Pandan tan-an, yo ké plen poch-yo épi bonbon.

 

         Sé sa ki di, ki fet.

         Sé timanmay-la vini bò tré-a é ka fè rol goumen.

         Machann Pistach annou kriyé dèyè yo :

 

Héééééé ! Sé mésié-a, sòti la toubannman, bò mwen la.

Zot ké ni lapenn jété tré mwen an, é mwen pé ké pran sa pies, pies, pies ! "

 

         Tan pou Machann Pistach fini di sa. I ja ka kriyé :

 

Bondié Séniè Laviej Mari !

Tous les saints du ciel !

Les âmes du Purgatoire !

Mi tré mwen an ka tonbé !

Sòti la, bann ti mizérab ! Zot pa ni ayen a fè lakay manman-zot. "

 

         Tout tré-a atè. Bonbon ka fè tilili toupatou. Sé timanmay-la ka di’y :

- "Madame ! Madame ! On n’a pas fait exprès.

Madame ! Madame ! On va t'aider."

 

- "Mèsi sé timanmay-la !

Mèsi, yich-mwen !

Mi ! I ni an gro lapli ki ka vini la.

Annou fè vit la. Ranmasé tousa, yich-mwen !

Ha ! Bondié. Si mwen pa té ni zot pou vini endé mwen adan kalté malédiksion-tala !

Mwen di'w sa. Lèmond-la engra !

Lèmond méchan.

Mèsi Bondié ! Mèsi !

Annou fè vit la, sé ti manmay-la, gro lapli a ja anlè nou, la.

Bondié ké béni zot.

Par la grâce de Dieu, Bondié ké véyé anlè zot.

Zot sé yich Bondié."

 

         Lapli-a rivé an manniè blip. Lapli-a annou kouri dèyè tout moun lan.

Lari-a vid. Pa ni ansel moun an lari-a ankò.

 

         Sé timanmay-la, séré adan an koulwè ka konté konmien bonbon yo trapé. Poch-yo plen épi bonbon.

 

         Machann Pistach tousel an lari-a ka pòté tout sak machandiz-li anlè do’y, ka éséyé kouri kon i pé.

I tranpé jik o zo. Lapli-a ba’y an bel plich.

 

         Pèsonn dot, pa vini endé’y. Tout moun la séré ka véyé Machann Pistach ki anrajé kont tout moun :

 

Ha ! Jòdijou, le monde méchant.

Le monde jaloux.

Yo jalou. Mwen d'w yo jalou.

Le monde hypocrite,

Mantè,

Voras.

Sé, pawol-la ki long.

Tonnè di dié !

Padon Mondié …"

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.