Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

NI AN SOUKLIYAN KI TONBE NAN LAKOU LAMATE-MWEN

NI AN SOUKLIYAN KI TONBE NAN LAKOU LAMATE-MWEN

   An tan lontan, adan kréyol Matinik, yo té ka kriyé sa "soukliyan". Epi an owkes la Dominik anni rivé, pa koté lé lanné 1980, i fè an bel chanté épi an bel mizik dèyè'y : "An touvé on soukougnan". Tout Neg ka palé kréyol asou latè anni pwan chanté-tala ek i fè an siksé estwòdinè. Sé dépi jou-tala, moun Matinik ladjé mo "soukliyan"-an pou ranplasé'y pa "soukougnan", mo yo ka sèvi Gwadloup tou. Mé ki "soukliyan" ki "soukougnan", sé menm bet-menm pwel, menm biten-menm bagay.

   Man toujou té konpwann sa té kwayans a vié Neg menm manniè "dowlis", "tet-san-kò", "zonbi", "Ti Sapoti", "Antikri", "sertjez volan" kisasayésa...Asiparé an soukliyan sé an moun a vié mes ki kapab tiré lapo'y konsidiré sé an chimiz ek tounen adan an kalté boul limiè ki ka volé an siel-la pli vit ki an konmet. Boul limiè-tala ka drivayé nan bonmitan lannuit, ka chèché kay gwo-tjap éti i pé volè lajan, lajantri, poslenn, nenpot bagay ki ni valè. Lè soukliyan/soukougnan fè tan trapé sa i lé a, i ka déviré lakay-li ek i ka viré tounen an moun !

   Lè man té jenn tibray, atè lakanpay, man ka chonjé ki paran-mwen té pè soukliyan bon kalté pè a. Poko té ni lektrisité ek sé épi lanp pétwol nou té ka kléré kay-la. Initil di ki lè yo té ka mandé nou ay chaché tjek bagay anba véranda-a oben ay dévidé dobann-lan (poko té ni watè non pli an lépok-tala), janm-nou té ka anni koumansé flitijé ek lapo-nou té ka anni frédi. Sé ki moun té ka prétann ki si ou wè ou déranjé an soukliyan adan zafè'y, i ka anni trapé'w, i ka chiktayé'y an ti zizing lachè ki i ka gloupap adan an miyet tan.

   Moun ki té répité fè soukliyan sé té moun ki té ka viv yo yonn lakay-yo, ki pa té ni lafanmi oben ki té faché épi lafanmi-yo, moun ka fè tjenbwa ek ka li vié liv. Menm gran lajounen, nou, sé timanmay-la, nou té pè yo ek lè nou té ka jwenn yo, nou té ka déviré chimen net-é-pwop akwèdi poul ki wè manglous. Sé kon sa té ni an vié-vié madanm chivé blan ek long, dimi-karayib silon sa moun té ka rapòté, ki té ka rété titak pi anwò kay paran-mwen asou tet mòn-la nou té ni kay-nou an. Tit-li sé té Man Fafa ek i toujou té ni wob blan anlè'y. I pa té rété pies dan davwè i té za janbé 100 lanné, men i té vidjò toujou kon an kok-djenm pis lè i té fouté tibwen twop tafia nan kò'y i té ka jiré pwel patat bol bonda manman tout moun ki té ka pasé ora vié mazi'y la.

   Hé-hé ! An jou bonmaten, man fè tan lévé avan douvan-jou davwè man té ka véyé an zafè mango-basiyak adan an pié-mango ki té bò lakou-nou an. Konmva i té wo kité wo ka alé, nou té pè monté anlè'y, kifè nou té simié atann sé mango-a té chapé-tonbé pannan lannuit-la. Sé té oprèmié ki rivé anba pié-mango-a lé bomaten ! Kidonk jou-tala, sé mwen, Ti Albè, ki rivé primié-douvan lè tjè-mwen mantjé dépann. Fil tjè-mwen mantjé pété !

   Man anni wè atè-a té vini pwop toubannman : pa té ni zeb ni mango ankò. Ayen, menm ! Konsidiré yo té mété tjek tapi koulè violet atè a, violet pal. Men sa ki té pi éfrayik la, sé ki Man Fafa té lonjé atè-a, Fidji'y pwofondé nan tè-a, épi dé gran kalté model zel soukliyan anlè do'y. Man mété yan djélé-anmwé atè ki sa anni lévé lé paran mwen blip !

   Yo kouri-sòti déwò di kay-la, yo rivé nan lakou-a éti man té yé a, ka tranbladé kon féyaj an tan siklòn, men yo pa wè ayen. AYEN MENM

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.

Pages