Mé sa yo ka rakonté a, ni an moun ki non selman za di'y, mé za mété'y an pratik : François DUVALIER ki té metamanyok Ayiti pannan etsétéra lanné nan siek pasé a. Misié té détounen La-Négritid (menm manniè "TOUS CREOLES" détounen La-Kréyolité) ek i té fè tonton-makout li fann fwa tout Milat ek tout moun ki té lapo klè (an kréyol ayisien yo ka di moun ki "wouj").
Ba DUVALIER, sé sé moun-tala tousel ki té reskonsab léta péyi-a ek falé té fè yo pwan lavol. Sé kon sa adan an vil Ayiti yo ka kriyé Jérémi, i té voyé sé makout-li a, nan lanné 1964, tjwé pliziè santenn moun adan twa jou selman. Ni 2 fanmi milat ki pwan plis fè adan salopté-tala : fanmi DROUIN ek fanmi SANSARIQ. Men abo i té établi an pouvwè nwaris, sa pa érisi vréyé Ayiti pli douvan. Okontrè, péyi-a tjilé jiktan i tonbé adan an kalté lanmizè éti i pa janmen sòti andidan'y jik jòdi-jou.
Sa ki pli komik la sé ki i mayé gason'y, Jean-Claude, épi an madanm divòsé ki sé an...Milatres. Fi yonn di sé pli gwo ek pli rich fanmi péyi a : lé BENETT. Kidonk, atè Matnik, toulitan nou anba pouvwè la Fwans, sé ayen ki japé sé nwaris-la pé japé, men jou lendépandans Matinik rivé, fok pa yo konpwann yo ké pé mété doubout pies kalté model sistenm nwaris an péyi-a.
Ki yo ki sé Bétjé-a, nou ké mété yo o pa, nou ké mété yo dwet-pitjet, landimen bonmaten menm lendépandans !...