Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

Yo toujou anba grenn Bétjé épi atjelman yo ka chigné !

Yo toujou anba grenn Bétjé épi atjelman yo ka chigné !

    Sé jou-tala, PPM ka pwan bon fè, ka risivwè bon kalot épi zafè aktivis la ki ka déchouké estat yonn dèyè lot adan lavil Foyal.

    Sé gwo-mòdan parti-a pa sav ki pozision pou yo pwan, kiles kominiké fok yo pibliyé ek ki manniè sispann sèvi lapidanm (souf-doulè). Mè Foyal la, sé li primié-douvan ki adan lonviyè (kolimatè) sé aktivis-la ki ka trété tjou'y ba'y alé-pou-viré kon nou pé wè asou sé nichtwel (rézo) sosial la : "Vendu !", "Corrompu", "Lâche" kisasayésa (etc.)..., mi sé non-an yo ka voltijé a nan fidji pov boug-la ki ka rété nofwap (estoik) ek pa ka réyaji.

 

 

     Lè zot wè sé aktivis-la ba'y an    (iltimatom) pou tiré estati Jozéfin ek ta Dénankik asou Lasavann, i éséyé fè lestonmak ek i déklaré i pé ké asepté pies kalté lod-kou-koupé (enjonksion) di pèsonn mé tout moun wè ki misié kayé. Dimanch pasé, sé aktivis-la té sanfouté déklarasion mè Foyal la ek yo anni dépotjolé sé dé estati-a toubannman. Léta fwansé ek lapolis-li pa brennen non pli.

 

 

    Poutan, minisipalité Foyal té fè débouya pou sa dousi kolè sé aktivis-la : dabò-pou-yonn, i té mété doubout vitman-présé an "Commission Mémoire et Transmission" ki ni 32 manb andidan'y (jik yonndé aktivis tou) ; apré sa, adan Gran Kozé Festival Fodfwans lan yo ka kriyé "Le Cénacle" la, i té wouvè déba-a ek dé sèten aktivis té pwan lapawol jou oswè-tala. Kidonk mè Foyal la té konpwann ki tout zafè'y té bel, té obidjoul, men AWA !, sé akrivis-la viré-pati adan lantoupriz dékouchaj-yo a ek yo désidé dékalé Lapot Trisantnè a ki sé ansien lantré Pak Floral la.

 

 

    Yo viré ba mè Fodfwans lan an     : oben i ka tiré Lapot Trisantnè a oben sé aktivis-la key vini dékalaminé'y yo menm dimanch bomaten ka vini. Kou-tala, mè-a pa pwan'y ! I fè an konférans douvan lapres pou di konmkwa pèsonn pé ké menyen matjoukann (patrimwàn) minisipal la ankò. Mé kon tout moun sav, pawol an bouch pa chaj : ki manniè i ké pé opozé sé aktivis-la aji ?

 

 

    Kantapou sé mè Matinik la, 22 adan yo pibliyé an kominiké komkwa yo ka soutienn koleg-yo, mè Fodfwans la. Laplipa adan yo sé mè PPM, EMPN ek Ladwet. Kivédi 12 mè pa siyen kominiké-a pis ni 34 komin atè Matinik. Poutji ? Pèsonn pa sav. Es yo pa lé mélé adan zafè Fodwans ? Es pèsonn pa pwopozé yo siyen kominiké-tala ? Es yo dakò épi déchoukaj sé estati-a ? Nou pa ni pies répons pou sé keksion-tala.

 

 

   Sel bagay, sitiasion-an nou ka viv la sé jou-tala, sé finaldikont (rézilta) direk politik-la éti PPM ka mennen dépi pasé yon dimi-siek. Parti-tala toujou prétann i otonomis mé i pa janmen fè an tjou-patat pou sa fè lidé lotonomi-a vansé ni anchouké (anrasiné) adan kabech pep-la. Lè té ni an ti zizing posibilité vansé douvan, kontel jou konsiltasion-an asou Artik 74 la, PPM anni bat dèyè akwèdi an krab-sémafot ek 79% Matinitjé voté "AWA".

 

 

    Men, sa ki pli led la, pli mové a, sé liannay (rilasion) PPM ka antritienn épi sé Bétjé-a. Swadizan larel-lidé (idéoloji) parti-a sé La-Négritid men i ka blez kò'y (konplè kò'y) anba grenn sé Bétjé-a dépi jou éti Sézè épi Darsiè té ay planté "Koubari Larékonsiliasion" asou Labitasion pli gwo Bétjé Matinik. Yo pa mandé Bétjé-a ayen, yo pa ekzijé ayen di'y. Konsidiré larékonsiliasion pé fet adan yon sel larel (sans). Pli mové ankò, douz lanné apré, Letchimy épi dot boug PPM ay wouzé pié-koubari tala !!!

 

 

   Ni siektan ki Neg, Chaben Milat, Zendien kisasayésa...plis ki sa ki "Zié Bétjé ka brilé zié Neg". Ti pawol-tala klè : lè ou ka fè tan diskité épi an Bétjé, si ou paré fè kéchoy épi'y, fè tjek aksion, fok dabò-pou-yonn, ou ekzijé an bagay di'y. Ou pé pa anni kwè pawol Bétjé konsidiré sé té pawol Lévanjil ki la. Si ou aji kon sa, lontan Bétjé-a za pwan lespri'w ek kouyonnen'w, soutou ki yo ni anba lanmen-yo an krey (gwoup) Neg tret ek isalop ki toujou paré ba yo an pal pou sa pwan lespri moun.

 

 

    Kidonk sé jou-tala, Lanméri Fodfwans ek PPM adan an chien-maré (impasse) ek sel manniè yo té ké pé sòti adan'y, sé si zot wè yo té ka déviré chimen, bokanté chimen ek soutou, sispann flaté Bétjé. Sispann frékanté Bétjé toulitan sé Bétjé-tala pa fè an jes sérié pou montré ki yo sensè. Kontel (pa ekzanp), zafè téren Ségino a, nan komin Lowen, éti an Bétjé ka mandé 225.000 éwo pou sa vann 3 ekta selman di Labitasion'y pou sa pèmet tiyo dlo potab pasé ek alimanté moun ka viv nan li-sid Matinik : si sé Bétjé-a té sensè adan zafè rékonsiliasion an yo ka palé, yo té ké mandé konpè Ségino yo a ofè sé 3 ekta tala ba Kolektivité Matinik olié misié vann yo ba'y.

 

     

       Fok pa PPM kwè ki zafè aktivis tala ké bout adan yonndé tan. Fok pa i imajinen ki pep-la ké lévé doubout kont sé aktivis-la menmsi ni anchay moun adan menm pep-tala ki kont zafè déchoukaj sé estati-a. Pep Matinik la boufi épi bel pawol politisien. Tjou'y plen atjelman ! I ka wè ki péyi-a ka chapé an lanmen'y jou apré jou abo politisien ka simen bel pawol laradio ek latélé. I ka santi ki disparet pé pwan lang Matinik, kilti Matinik, édansité (idantité) Matinik ek soutou rékolonmi (économie) Matinik. Davwè pep-la pa sitelman tèbè kon dé serten moun ka kwè.

      Kifè, anni yon solision ki rété ba PPM : bokanté larel-li, pwan an lot chimen ki ta la i ka suiv la dépi yo dimi-siek la.

 

Commentaires

Véyative | 31/07/2020 - 07:36 :
Vous suggérez que Le PPM change de discours. Impossible ,ce ne sera pas crédible après tant d'atermoiements ( autonomie, moratoire, non à l'article 74, 3ème voie) . Qui pourrait y croire?

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.